Maahanmuuttajat aikuiskoulutuksen piiriin

Maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen edellyttää riittäviä opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Aikuisten kohdalla kyse on oppimispolun jatkamisesta, ei alusta aloittamisesta. Se edellyttää myös tehostettua opintoihin ohjausta. Mitä muuta tarvitaan maahanmuuttajan onnistuneeseen opinpolkuun?

– Opintoihin ja työhön hakeminen edellyttää omaa aktiivisuutta, mutta tarvittaisiin myös riittävää ohjausta. Itse olen tavannut TE-toimiston virkailijan vain kerran kahden vuoden aikana. Muuten yhteyttä on pidetty sähköpostin ja puhelimen välityksellä, kertoi omista kokemuksistaan palestiinalainen Bassam Arslan.

Kansalaisinfossa 24. maaliskuuta järjestetyssä Kieli on avain työhön ja Suomeen” – mitä muuta tarvitaan onnistuneeseen opinpolkuun kohti kotoutumista? -keskustelutilaisuudessa kuultiin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kokemuksia suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Virosta kotoisin oleva, kauneusalan yrittäjä Anastassia Bychenkova huomautti, että aikuisoppilaitoksissa opiskelu on usein edullista ja joustavaa. Samanaikaisesti tulijoiden erilaiset taustat vaikuttavat mahdollisuuksiin löytää opintoihin tai työpaikkoja.

– Esimerkiksi sisällissodan olosuhteista tulleille ensisijaista ei ole opiskelu vaan turvallisuus ja selviäminen. Myös koulutustaustoissa on eroja, muistutti Somaliasta kotoisin oleva, sairaanhoitajana työskentelevä Abdulrahman Rage.

Hankalaa opiskelujen järjestäminen on myös esimerkiksi pieniä lapsia kotona hoitaville maahanmuuttajaäideille. Kongosta vuonna 2007 Suomeen muuttaneella, oppisopimuskoulutuksessa olevalla Junias Kanyindalla on siitä kokemusta.

– Minua auttoi, kun löysin Tikkurilasta maahanmuuttajien toimintakeskuksen, Silkinportin, jonne pystyin menemään vauvan kanssa. Siellä järjestettiin tekemistä, kuten ruoanlaittoa. Pääsin myös keskustelemaan ihmisten kanssa.

Panelistit muistuttivat myös, että kantasuomalaisten asenteet arjessa ja työpaikoilla, vaikuttavat mahdollisuuksiin oppia kieltä ja kotoutua. Monilla panelisteilla oli kokemusta suomalaisten haluttomuudesta ottaa kontaktia.

– Vaikkei kyse olisi edes rasismista, monet ajattelevat, ettei ole aikaa puhua, jos ei toinen puhu niin hyvin tai nopeasti suomea. Jotta voisi tuntea kuuluvansa yhteisöön, tarvitaan mahdollisuuksia puhua, Junias Kanyinda tiivisti.

Vapaa sivistystyö merkittävä kielikouluttaja

Vapaa sivistystyö on ollut merkittävä maahanmuuttajien kouluttaja viime vuosina. Lähes 60 000 maahanmuuttajaa opiskelee vuosittain maahanmuuttajille suunnatussa koulutuksessa, omaehtoisissa opinnoissa, perusopetuksessa tai työllisyyskoulutuksessa. Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Aaro Harjun mukaan vapaan sivistystyön oppilaitokset soveltuvat hyvin maahanmuuttajakoulutukseen.

– Oppilaitoksissa on pätevä henkilökunta, jolla on pitkäaikainen kokemus maahanmuuttajakoulutuksesta. Opiskelua voidaan räätälöidä helposti oppijoiden tarpeisiin. Lisäksi osassa oppilaitoksia on internaatti, joka on loistava väline kotouttaa maahanmuuttajia, kun he voivat asua ja opiskella yhdessä kantasuomalaisten nuorten tai aikuisten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastikään julkistanut raportin, joka esittää useita toimenpiteitä maahanmuuttajien onnistuneen kotoutumisen tukemiseksi. Kansanopistoyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Ijäs on ollut mukana Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset II -raportin tuottaneessa työryhmässä. Ijäs muistutti, että Suomi on siirtynyt maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi vasta suhteellisen vähän aikaa sitten. Hänen mukaansa maahantulijoiden koulutus maahantulijoiden koulutus- ja osaamistausta on vahva. Useimmilla tulijoista on vähintään perustason opintoja takana, monilla myös ammatillisia opintoja.

– Haasteina on, miten suomalainen koulutusjärjestelmä ottaa vastaan uudet opiskelijat ja miten heidät saadaan siirtymään sujuvasti koulutuspolulta toiselle, Ijäs sanoi.

Raportin toimenpide-ehdotuksissa esitetään muun muassa valtionosuuden kasvattamista siten, että kotoutumissuunnitelmaan sisällytetyistä vapaan sivistystyön koulutuksista ei perittäisi kurssimaksuja ensi vuodesta lähtien.

Lisäksi esitetään pienten lasten äideille mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen siten, että lapsille järjestetään samanaikaisesti varhaiskasvatusta. Ijäksen mukaan maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa tarvittaisiin ajattelutavan muutos. Esimerkiksi kieltä pitäisi voida opiskella joustavasti muun opiskelun tai työn ohella.

–Olennaista olisi rakentaa pelkän kotoutumiskoulutuspolun sijaan elinikäisen oppimisen polku, Ijäs summasi.

Kansanvalistusseura järjesti helmi- ja maaliskuussa kaksi tilaisuutta maahanmuuttajien opinpolkujen sujuvoittamisesta.  Maahanmuuttajat vapaan sivistystyön opintoihin -työpaja ja Kieli on avain työhön ja Suomeen” – mitä muuta tarvitaan onnistuneeseen opinpolkuun kohti kotoutumista? -keskustelu järjestettiin osana Euroopan aikuiskoulutusjärjestön EAEA:n koordinoimaa ImplOED-hanketta, joka pyrkii helpottamaan maahanmuuttajien ja muiden marginaalissa olevien ryhmien saamista aikuiskoulutuksen piiriin. (2016-2018) hanke on Euroopan komission rahoittama.

Lisätiedot: EAEA-tiedottaja Helka Repo, 040 820 5761, helka.repo(a)kvs.fi

Kansanvalistusseura | Cygnaeuksenkatu 4 | FI-00100 HELSINKI
© Kansanvalistusseura 2013 | Powered by Whitestone