1890 Kansanopistot ja avoin yliopisto

Kansanvalistusseura asetti 1880-luvun lopulla työryhmän suunnittelemaan suomalaisen kansanopiston ohjelmaa ja toteutusta. Ohjelmapaperi juuttui kuitenkin pitkäksi aikaa senaattiin, jonka hyväksymisen oppilaitosten perustaminen vaati, ja hanke lykkääntyi.

Kansanvalistusseura omaksui pian roolin, jossa sen tehtävä oli tukea ulkopuolelta kaikkia opistoja tasapuolisesti. Seuran voimavarat olivat rajalliset, mutta taloudellisessa epävarmuudessa eläville opistoille pienikin apu oli tervetullutta.

Kansanvalistusseura tuki erityisesti opistojen kirjastoja lahjoittamalla niille omia kirjojaan ja myöntämällä avustuksia muihin kirjahankintoihin. Se avusti kansanopistojen opettajien jatkokoulutusta jakamalla vuosittain apurahoja opinto- ja tutustumismatkoihin.

Myöhemmin Kansanvalistusseura lähetti vierailevia luennoitsijoita kansanopistoihin ja välitti samalla kokeneita kansanopistomiehiä antamaan eräänlaista työnohjausta opistoväelle.

Kansanvalistusseura on jatkuvasti vienyt myös tiedettä suurelle yleisölle ja ollut mukana tukemassa yliopistojen yleistajuisia luentokursseja. Vuonna 1984 järjestettiin ensimmäiset yliopistolliset lomakurssit, joiden alkusysäys ja sisällöllinen idea oli tullut Kansanvalistusseuralta.

Nykyisin avoimet yliopiston luentosarjat Studia Generalia, Tieteen päivät, Tiedekahvila ja avoimen yliopiston ja yliopistollisen täydennyskoulutuksen muodot ovat jo Suomessa itsestäänselvyyksiä ja tavoittavat suuria ihmismääriä.

Lähde: Ojanen, Eero (2014). Valoa kansalle. 140 vuotta suomalaista sivistystä.

Kansanvalistusseura | Cygnaeuksenkatu 4 | FI-00100 HELSINKI
© Kansanvalistusseura 2013 | Powered by Whitestone