Kuinka käy suomalaisille ja eurooppalaisille arvoille muuttuvassa maailmassa? Asiantuntijat pohtivat koko maanosan tulevaisuutta.

Toisista välittäminen, tasa-arvo ja rehellisyys ovat suomalaisille tärkeitä asioita vuosikymmenestä toiseen.
Kuva: Suomi 100/Katja Lösönen.

Eurooppa on viimeisen sadan vuoden aikana saanut nauttia taloudellisesta menestyksestä. Hyvinvointi on lisääntynyt ja teknologia kehittynyt.

Väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja siitä seuraavat uudet siirtolaisvirrat asettavat kuitenkin Suomelle ja koko maanosalle ison haasteen.

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen mukaan kansat liikkuvat 2000-luvulla ennennäkemättömällä tavalla. Ihmiset pakenevat muun muassa sotaa ja ilmastonmuutoksesta johtuvaa kuivuutta, mutta moni etsii myös yksinkertaisesti parempaa elämää.

Juuri nyt osa eurooppalaisista suhtautuu maahanmuuttoon penseästi, mikä on tyypillistä taloudellisesti epävarmoina aikoina. Wilenius on kuitenkin varma, että nationalismin suosio on hetkellistä.

– Se liittyy uuden aikakauden synnyttämään pelkoon ja laantuu jo 2020-luvun kynnyksellä.

Eurooppalainen identiteetti säilyy

Tulevaisuudessa talouden painopiste siirtyy yhä enemmän Aasiaan, kenties Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaankin, Wilenius enteilee.

Euroopan taloudellinen ja poliittinen mahti pienenee, mutta niin sanottu globaali eurooppalaisuus pitää pintansa. Vuosisatojen aikana muovautunut identiteetti ei katoa muutamassa vuosikymmenessä.

– Tulevaisuudessakin eurooppalaiset tarkastelevat asioita globaalisti, toisin kuin amerikkalaiset ja aasialaiset, tulevaisuudentutkija arvioi.

Tämän vuoksi Eurooppa kantaa maailmanlaajuisista muutoksista seuraavienkin sadan vuoden aikana vastuuta, kuten se on tehnyt esimerkiksi ilmastosopimuksessa.

Maanosa myös vastaanottanee runsaasti siirtolaisia, mutta jatkossa ennen kaikkea omaksi parhaakseen.

Kuinka Suomi pelaa korttinsa?

Kulttuurinen painopiste on jo vuosituhansien ajan siirtynyt Euroopan sisällä vähitellen kohti pohjoista. Juuri nyt eurooppalaisen kulttuurin ydin ja mallimaa muille on Saksa, joka toimii edistyksellisesti muun muassa ilmastonmuutos- ja siirtolaisuusasioissa.

Uusien ihmisten myötä Euroopassa avataan ovet myös uusille ajatuksille ja näkökulmille. Kuva: Suomi 100/Jukka Rapo.

– Jos kehitys jatkuu pohjoiseen, seuraavana tulevat Pohjoismaat. Jo nyt esimerkiksi hyvinvointivaltion malli on saanut tunnustusta. Pohjoismaat profiloituvat korkealle, jos kykenemme uudistamaan mallia, arvioi Wilenius.

Pohjoismaiden lisäksi Itämeren alueen painoarvo Euroopassa ja maailmassa kasvaa. Silloin pohjoisesta tulee yhä itsenäisempi myös suhteessa muuhun maailmaan.

Parhaassa tapauksessa Suomella voikin olla merkittävä rooli muutoksessa. Suomella on sekä henkistä että fyysistä pääomaa, jotka oikein hyödynnettynä kantavat maata seuraavat sata vuotta.

Valttikortteja ovat esimerkiksi puhdas vesi, metsä ja iso maa-ala, joille on kysyntää, kun muun maailman väestö kasvaa ja kun ilmastonmuutoksen myötä muodostuu alueita, joilla on vaikea elää.

– On kysymys siitä, miten Suomi pelaa korttinsa. Osaammeko luoda maastamme resurssin, jota pystytään älykkäällä tavalla tarjoamaan myös muille?

Hyväntahtoisuus auttaa muuttuvassa maailmassa

Suomalaisten arvoja vuodesta 1975 lähtien tutkinut sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama tietää, että suomalaisilla, jos joillain, on kykyä pääoman valjastamiseen omaksi ja muiden hyväksi.

– Meillä on perinne olla muutosvalmiita. Muutosvalmiudesta, kuten rohkeudesta, itsenäisyydestä, oma-aloitteisuudesta ja omanarvontunnosta, on tullut yksilökeskeisen ajan myötä yhä tärkeämpiä arvoja.

Helkama uskoo, että muutostenkin keskellä suomalaiset pitävät kiinni kansallisesta omakuvasta, joka näkyy esimerkiksi luottamuksena toisiin ja yhteiskuntaan sekä luonnon kunnioittamisena.

Suomalaiset arvostavat vuosikymmenestä toiseen eniten hyväntahtoisuutta, kaikkien ihmisten hyvinvointia ja rehellisyyttä.

– Sovelletaan tätä hyväntahtoisuutta kaikkiin, ei vain oman ryhmämme jäseniin, hän ehdottaa.

Arvomaailmamme muuttuu hitaasti. On tärkeää ottaa huomioon, etteivät siirtolaistenkaan arvot muutu yhdessä sukupolvessa.

Kun tutkittiin inkeriläisten paluumuuttajien arvoja Venäjällä ja Suomessa, havaittiin, että heti muuton jälkeen heidän arvonsa lähenivät suomalaisia, mutta jo vuoden kuluttua arvomaailma palautui ennalleen.

Pohjolalla voi olla suuri rooli tulevaisuudessa esimerkiksi ilmastokysymyksissä ja koko maanosan taloudellisessa kehityksessä. Kuva: Suomi 100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.

Uusi väki tuo uusia ajatuksia

Eurooppa ikääntyy ja siirtolaisten määrät kasvavat. Taidolla ja tuurillakin palaset voivat kuitenkin loksahtaa kohdalleen. Tulevaisuudentutkija Wilenius huomauttaa, että taloudellista toimintaa on usein eniten sellaisilla alueilla, missä kulttuurinen monimuotoisuus on suurinta.

Kun Eurooppa siis pakon sanelemana avaa ovensa uudelle väelle, se avaa ovensa myös uusille ajatuksille ja näkökulmille.

Kirjassaan Suomalaisten arvot – mitä me oikeasti arvostamme? Klaus Helkama tuo esiin, että myös arvomaailmojen kohtaamisella voi olla etunsa.

Suomalaiset voisivat ottaa oppia esimerkiksi turkkilaisesta yritteliäisyydestä ja venäläisestä vieraanvaisuudesta.

Törmäyskurssille arvomaailmat saattavat joutua sukupuolten tasa-arvossa. Tasa-arvosta käydään tiukkaa väittelyä Suomen sisälläkin, mutta se on suomalaisten enemmistölle edelleen normi, josta tuskin tingitään tulevaisuudessakaan.

– Jo demokratia edellyttää, että tasa-arvo ja suvaitsevaisuus olisivat jonkinlaisia perusarvoja kaikille. Tässä on opittavaa sekä maahanmuuttajilla että maahanmuuttokriittisillä.

”Satsataan koulutukseen ja kotoutumiseen”

Vihamielisyyttä ja suvaitsemattomuutta toisia kohtaan ruokkii varsinkin heikko ja uhattu taloudellinen asema.

– Miten kaikki suomalaiset pysyisivät mukana kelkassa, eikä eriarvoisuus pääsisi kasvamaan? Helkama kysyy.

Arvoihin ja asenteisiin vaikuttaa vahvasti koulutus, vaikka Suomen Pisa-tulokset välittävät ristiriitaisen viestin tulevaisuudesta. Koulutus on edelleen korkeatasoista, mutta erot eri väestönosien sekä kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten lasten välillä ovat kasvaneet.

Seuraavia sataa vuotta silmällä pitäen olisikin tärkeää huolehtia siitä, etteivät Suomessa asuvat eriarvoistu keskenään.

– Jos halutaan pitää Suomi kasassa, pitää satsata koulutukseen ja siirtolaisten kotoutumiseen.

 

Näin Eurooppa ikääntyy

Euroopasta on tulossa ikäihmisten maanosa, jossa on niukkuutta työvoimasta ja terveyspalveluista. Vuonna 2050 Euroopan väestön keski-ikä on jo 49 vuotta, ja joka kymmenes eurooppalainen on yli 80-vuotias.

Syy on syntyvyyden laskussa ja väestön pitkäikäisyydessä. Ne ovat merkkejä positiivisesta kehityksestä elintasossa, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja tasa-arvossa, mutta seuraukset ovat vaikeasti hallittavissa.

Esimerkiksi Suomessa valtion talous, terveydenhuolto ja eläkekassat natisevat liitoksissaan jo 15 vuoden kuluttua, jolloin Suomen huoltosuhde on maanosan heikoin. Käytännössä se tarkoittaa, että maassa on 70 huollettavaa sataa työikäistä kohti.

Vaikka Suomeen tulisi vuosittain 17 000 siirtolaista, se ei riittäisi tasapainottamaan työvoiman ja ikääntyvän väestön suhdetta.

Eurooppalaisia kannustetaankin hankkimaan enemmän lapsia ja pysymään yhä pidempään työelämässä.

Keskeinen, mutta myös paljon kriittistä keskustelua herättänyt ratkaisu ikääntyvän Euroopan pulmaan on ovien avaaminen siirtolaisille.

EU-parlamentin laskelmien mukaan pelkästään EU-maat tarvitsevat 56 miljoonaa siirtolaista korvaamaan työikäisen väestön vähenemistä vuosina 2008−2050.

 

Artikkeli kuuluu Kansanvalistusseuran 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeeseen. Artikkelissa on käytetty Tilastokeskuksen ja Eurostatin tilastoja ja ennusteita väestönkehityksestä.

Teksti: Sabina Mäki

Tämän artikkelin julkaisuun on saatu Ulkoasiainministeriön myöntämää valtionavustus­ta Eurooppa-tiedottamista varten. Julkaisu ei edusta Ulkoasiainministeriön mielipidettä.

Takaisin