Case Forest – metsä monialaisena oppimisympäristönä (2016-2017)

”Case Forest -koulutus oli kaiken kaikkiaan positiivinen ja antoisa kokemus. Osallistuimme koulutukseen kahden aineenopettajan ja yhden erityisopettajan voimin. Tämä oli hyvä ratkaisu. Oma porukka mahdollisti sen, että pystyimme lähestymään aihetta aidon monialaisesti. Koulutuspäivinä saimme hyvin aikaa työskennellä tiiminä, ja koulutuspäivät olivat hyvä tilaisuus kerrankin istua rauhassa yhdessä luomaan uutta.”

Oppiainerajat ylittävien monialaisten kokonaisuuksien opettaminen vaatii opettajilta halua ja uskallusta kokeilla uudenlaisia menetelmiä, muuttaa asenteita ja uudistaa pedagogista näkemystä. Tämä kärkenä lähdettiin liikkeelle antamaan aineenopettajille työkaluja ja rohkaisemaan monialaisen oppimiskokonaisuuden tekemiseen ja oppiainerajojen rohkeaan ylittämiseen. Aineenopettajista, erityisopettajista ja laaja-alaisista opettajista koostuva ryhmä tutustui design-pedagogiikkaan ja testasi omien oppilaittensa kanssa, kuinka menetelmä luonnistuu monialaiseen opetukseen omassa työyhteisössä, kun tutkittavana aiheena on metsä. Case Forest -koulutukseen osallistui 34 uteliasta ja uuden oppimiseen avoimesti suhtautuvaa opettajaa, työpareja ja opettajatiimejä, 13 eri koulusta Uudenmaan ja Hämeen alueelta.

Lue juttu: Metsässä opitaan kaikilla asteilla

 

Opettajan omasta kokemuksesta liikkeelle

Ennen kuin opettaja voi opastaa ja ohjeistaa oppilaitaan, hänellä itsellään on oltava omakohtainen kokemus oppimiskokonaisuuden suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä ryhmän kanssa. Koulutus lähtikin liikkeelle oppiainerajat ylittävän, monialaisen oppimiskokonaisuuden tekemisestä, nyt tekijöinä olivat vain opettajat, eivät oppilaat. Opettajat astuivat oppijan rooliin ja oppilaiden kenkiin. Raaseporin Hakarinteen koulun opettajat Taina Tilvis, Elina Tuominen ja Mitja Välimäki tiivistävät, miltä se tuntui ja mitä se opetti:

”Kun teimme omaa harjoitustyötämme Nuuksiossa, pääsimme työskentelemään oikeasti metsässä. Se oli ihanaa! Koulun kiireisessä arjessa emme olisi saaneet välttämättä edes tehtyä koko harjoitustyötä, mutta aurinkoisessa metsässä tiimityö sujui joutuisasti. Äänityksetkin sujuivat hauskasti auton takapenkillä luontokeskus Haltian parkkipaikalla.

Metsien paljastama -videoprojekti muistutti meitä siitä, että ideointi vaatii aikaa. Tutkimuskysymyksemme “Käytetäänkö metsiä hyväksi vai hyödyksi?” tuntui aluksi aika haastavalta, ja ensimmäinen tiimityöhön varattu pätkä kuluikin pitkälti keskustellessa ja ihmetellessä. Kun lopullinen idea kirkastui, varsinainen työskentelykin alkoi rullata. Koska aluksi olimme käyttäneet runsaasti aikaa aiheen ihmettelyyn, piti kuvaukset ja videon editointi hoitaa hyvin nopealla aikataululla.

Harjoitustyön tekeminen lisäsi monessa suhteessa ymmärrystä siitä, millaista tutkimuskysymysten parissa työskentely on oppilaille. Kysymyksiä voi lähestyä hyvin erilaisista suunnista, ja tuotokset voivat olla monenlaisia. Tämä on toisaalta hyvä mahdollisuus päästä käsiksi aiheeseen tavalla, joka tuntuu itselle mielekkäältä. Toisaalta ajatustyötä ja suunnittelua vaativa työtapa haastaa käyttämään erilaisia työskentelytaitoja. Uudenlainen tapa lähestyä oppimista vaatii totuttelua niin opettajalta kuin oppilailtakin. Parhaimmassa tapauksessa se kuitenkin tuottaa ajatuksia, joita luokassa ei muuten olisi syntynyt.”

Harjoitustyön lopputuotoksena syntyi video, jonka voi katsoa tästä

 

Suunnittelu ja ideointi vaatii aikaa

Ideat, vinkit, kokeilut ja muiden kokemukset omien kokemusten rinnalla ovat tärkeitä, kun suunnitellaan monialaista oppimiskokonaisuutta yhdessä kollegoiden kanssa. Case Forest -koulutukseen kuului kaksi puolen päivän mittaista lähitapaamista, joissa tutustuttiin toiminnallisiin menetelmiin ja pelillisyyteen ja niiden mahdollisuuksiin opetuksessa.

Toiminnallisuuteen ja sen mahdollisuuksiin opetuksessa johdatti Pipsa Lainas, pelilliset elementit puolestaan pohjusti Teppo Manninen. Kuva: Anni Autere-Kesti

 

Opettajien opit jaettiin päätösseminaarissa

Hankkeen päätösseminaarissa Viikin normaalikoulussa iso osa työpareista ja ryhmistä esitteli, miten design-oppimisen opit taipuivat arkeen ja mitä koulutus antoi omaan työhön. Oppilaiden kanssa tehty monialainen oppimiskokonaisuuskokeilu opetti erityisesti projektin tekemisestä ja projektinhallinnasta, sekä yhteisopettajuudesta.

Riitta Manninen, Jaana Räty, Anette Nordlund ja Tomi Hiekkanen Porvoon Linnajoen koulusta sanallistivat monialaisen oppimiskokonaisuuden tekemisen arjen hyvine ja huonoine puolineen. 

Aika ja ajankäyttö nousi jälkipohdinnoissa keskeiseksi: yhteistyön tekeminen vaatii aikaa pohtia, suunnitella ja toteuttaa. Kovin haaste yläkoulussa on selkeästi yhteisen ajan löytäminen suunnittelulle.

Oppimiskokonaisuuksien esittelyn lisäksi hankkeen pääkouluttaja Mari Parikka-Nihti kävi läpi Case Forest -menetelmän ja design-pedagogiikan perusteet. Helsingin kaupungin asiantuntijatiimin opettajat Ilona Taimela ja Veli-Matti Harjula jakoivat osaamistaan monialaisesta oppimisesta. Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä esitteli Havina-verkko-oppimateriaalin , joka kertoo suomalaisten metsien hyödyntämisen tarinan.

 

Hanke: Case Forest – metsä monialaisena oppimisympäristönä
Toteutusaika: 2016 – 2017
Koordinaattori: Kansanvalistusseura/Etäkoulu Kulkuri
KVS:n asiantuntemus: Ilmiöoppiminen, verkko-oppiminen ja tieto- ja viestintätaitojen pedagoginen hyödyntäminen
Kumppanit: Suomen Metsäyhdistys ry, Keloconcept , ympäristö- ja luontokasvattaja Mari Parikka-Nihti
Rahoitus: Opetushallitus 30.000 €
Hankesivut: https://peda.net/id/7ef81336278:atom

Takaisin