Ulkomailla asuvien perheiden tukifoorumi (2018—2019)

Ulkomaille muutto on yhä useamman perheen arkea

Suomesta ulkomailla muuttavien määrä on kasvanut 2010-luvulla vajaasta 12 tuhannesta 18 tuhanteen. Yhä useammin muutetaan koko perheen kanssa. Vuonna 2010 ulkomaille muutti reilut 1800 alle 15-vuotiasta lasta, kun 2016 heitä oli jo lähes 2500. Ulkomailla tilapäisesti asuvien perheiden määrästä ei ole tilastotietoa, mutta arvioimme heitä olevan noin 4.000 perhettä.

Perheet kohtaavat ulkomailla samoja haasteita kuin kotimaassa, mutta heidän keinonsa ja turvaverkkonsa niiden käsittelemiseksi ovat paljon heikommat. Ystävät ja sukulaiset ovat jääneet kotimaahan. Ulkomailla asuvat suomalaiset perheet ovat myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarjoaminen tuki- ja neuvontapalveluiden ulkopuolella. Tämän lisäksi ulkomailla asuminen tuo omat haasteensa: uusi kulttuuri ja kieli hankaloittavat tuen hakemista. Perheet eivät myöskään ole heterogeeninen ryhmä vaan muuton syyt ja perheiden sosio-ekonominen tausta vaihtelevat suuresti.

Ulkomaille muutto ei ole lasten päätös, mutta sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän tulevaisuuteensa. Ilman suomalaisen peruskoulun päättötodistusta tai kotimaisten kielten osaamista monet opintopolut tai työllistyminen voivat hankaloitua.

Perheet tarvitsevat tukea 

Selvitimme kaksivaiheisella tutkimuksella ulkomaille muuttoa suunnittelevien, siellä pysyvästi tai tilapäisesti asuvien sekä sieltä palanneiden perheiden tukitarpeita. Ensiksi tehtiin pilottikysely Etäkoulu Kulkurin asiakkaille. Saatujen vastausten (N=50) perusteella laadittiin varsinaisen kysely. Tähän avoimeen verkkokyselyyn vastasi yli kolmesataa henkilöä (N=356). Vastaajista suurin osa (63 %) asuivat ulkomailla pysyvästi ja loput tilapäisesti. Vastaajat olivat kymmenissä eri maissa, mutta useimmiten oltiin Yhdysvalloissa, Saksassa, Sveitsissä, Virossa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Ruotsissa, Singaporessa ja Espanjassa.

Jo pilottikyselyn perusteella nähtiin selkeästi, että vaikeimmat asiat ulkomaanmuutossa liittyvät ihmissuhteisiin. Vastauksissa korostuivat niihin liittyvät surut: jokainen vastaaja mainitsi vähintään yhden sopeutumiseen, parisuhteeseen tai sukulaisilta saatuun kritiikkiin liittyvän asian. Tukea tarvittiin käytännön asioihin ja vanhemmuuteen sekä parisuhteeseen, kulttuurieroihin että sosiaalisiin verkostoihin. Kaikkien vastaajien mukaan vaikeinta ulkomailla asumisessa on:

  • etäisyys sukulaisiin (68 %) ja ystäviin (66 %)
  • sosiaalisten verkostojen ja tuen puute (56 %)
  • ikääntyvien vanhempien jättäminen Suomeen (52 %)
  • byrokratia (41 %)
  • yksinäisyys (31 %)
  • ulkopuolisuuden tunne (29 %)
  • kielitaidon puute (29 %)
  • lasten suomen kielen ylläpitäminen (28 %)

Tukea olisi tarvittu kaikilla näillä elämänalueilla.

Vanhemmuus
Vastaajilla oli kaikkiaan ainakin 605 lasta, suurimalla osalla (47 %) lapsia oli kaksi. Vanhemmuuteen liittyvissä asioissa tukea toivottiin erityisesti lasten kielellisen kehityksen tukemiseen ja koulunkäynnin suunnitteluun. Myös suomenkielisen opetuksen järjestäminen, lasten hyvinvointi ja sopeutumisprosessit askarruttivat. Vastaajien kotona puhuttiin kymmeniä eri kieliä, mutta yleisimmin suomea (93 %), englantia (46 %) ja saksaa (14 %). Valtaosa lapsista (52 %) kävi koulua englanniksi tai saksaksi (22 %). Suomenkielellä koulua kävi yhdeksän prosenttia – yhtä moni kävi koulua myös ranskaksi. Kuusi prosenttia lapsista kävi koulua toisella kotimaisella eli ruotsiksi.

Parisuhde
Ulkomailla muutettiin pääsääntöisesti toisen vanhemman työn takia (57 %). Vastaajista 14 prosenttia muutti molempien työn takia. Loput, vajaa kolmannes vastaajista olivat muuttaneet vaihtelevista syistä: rakkaus, opinnot, ilmasto tai vaihtelunhalu. Parisuhteessa suurimmat haasteet liittyivät kotona olevan puolison yksinäisyyteen ja taloudellisen itsenäisyyden menetykseen. Vertaistuen ja turvaverkon puuttuessa tilanne voi johtaa parisuhde- ja mielenterveysongelmiin ja heijastua koko perheen hyvinvointiin.

Tarvekartoituksen perusteella ulkomailla asuvilla perheillä on tarvetta erityiseen, heidän elämäntilanteensa huomioon ottavaan tukeen. Ulkomaille muuttavan turvaverkko jää Suomeen, samoin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalvelut. Paikalliset palvelut ja niiden laatu vaihtelee asuinmaasta ja -paikkakunnasta riippuen. Vieraalla kielellä asioiminen ja tuen etsiminen on vaikeaa erityisesti haasteellisissa elämäntilanteissa. Ajoissa saatu, asiantunteva ja luotettava tieto ja oikea-aikainen tuki voi ehkäistä ongelmien syntyä tai estää niiden kärjistymistä ja kriisiytymistä.

Miten perheitä voisi tukea paremmin

Alli Paasikiven säätiön myöntämän rahoituksen turvin toteutettiin tarvekartoitus ja laadittiin suunnitelma ”Perhe maailmalla – ulkomailla asuvan perheen tukifoorumi” -toteuttamiseksi. Hakemus sen rahoittamiseksi jätettiin yhteistyössä Suomi-Seuran kanssa STEA:lle toukokuussa 2018.

  • Hanke: Ulkomailla asuvien perheiden tukifoorumin suunnittelu
  • Toteutusaika: 1.6.2017 – 30.4.2018
  • Koordinaattori: Kansanvalistusseura
  • Kumppanit:
  • Rahoitus: Alli Paasikiven säätiö 4 000 €
Takaisin