Skip to Content

Toisen intifadan eli kansannousun aikana 2000-luvun alussa israelilaiset alkoivat rakentaa muuria Länsirannalle. Nyt muuria on yli 700 kilometriä. Kuva: Marko Mannila

Ajankohtaista

Checkpoint Jerusalem

Julkaistu:

Toisen intifadan eli kansannousun aikana 2000-luvun alussa israelilaiset alkoivat rakentaa muuria Länsirannalle. Nyt muuria on yli 700 kilometriä. Kuva: Marko Mannila

Jerusalemia ympäröi korkea muuri. Monesta kaupungista Länsirannan alueelta pääsee Jerusalemiin vain checkpointien kautta. Toivottavasti Lähi-Idän rauhanprosessi etenee siten, että muurit voidaan joskus purkaa kirjoittaa medialukutaitohankkeen vapaaehtoinen Marko Mannila.

Kävin Berliinissä Checkpoint Charliella kylmän sodan loppumisen jälkeen, kun raja-asema oli museoitu. En käyttänyt kuuluisaa raja-asemaa silloin, kun se oli aidosti toiminnassa, ja merkittävä raja-asema Itä- ja Länsi-Saksan välillä. Jerusalemissa sain nopeasti tuon menetetyn kokemuksen takaisin, kun kuljin Jerusalemin ja Ramallahin väliä.

Yleinen keskustelunaihe täällä on nimittäin se, minkä checkpointin kautta pääsisi nopeimmin. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Qalandia, Al Jib, DCO tai vaikkapa Hizma. On vielä pari muutakin, joita käytetään erikoistapauksissa.

Qalandia lienee näistä vilkkain ja auki läpi vuorokauden. Se kuitenkin ruuhkautuu Jerusalemin suuntaan jo iltapäivällä, sillä aseistetut sotilaat tarkastavat jokaisen auton ja tutkivat matkustajien paperit. Bussimatkustajien pitää nousta pois kyydistä ja kulkea jalan tarkastuspisteen kautta. Hizman ja DCO:n checkpointit ovat kiertotien takana. Al Jib on lähellä, mutta sieltä pääsevät läpi vain diplomaattiautot ja tiettyjen järjestöjen ajoneuvot.

Checkpointit eroavat toisistaan. Eräillä niistä pysäytetään kaikki autot, toisista pääsee läpi helpommin. Tämä riippuu asemilla vartioivista sotilaista. Onneksi palestiinalaiset eivät tee mitään rajatarkastuksia, eikä heillä ole sotilaita raja-asemilla. Silloin matkanteko olisi vielä hitaampaa.

Jerusalemia ympäröi korkea muuri, ja Ramallahista, Birzeitistä ja monesta muusta kaupungista Länsirannan alueelta pääsee Jerusalemiin vain checkpointien kautta. Siis EU:n kansalaiset ja monen muun valtion kansalaiset pääsevät, mutteivät palestiinalaiset, jollei heillä ole asuntoa Jerusalemissa tai erityislupaa saapua kaupunkiin. Vastaavasti israelilaiset eivät ole tervetulleita Länsirannan A-alueelle, jossa palestiinalaishallinto pitää valtaa.

Reilut parikymmentä vuotta sitten muureja tai checkpointeja ei ollut. 2000-luvun alussa toisen intifadan eli kansannousun aikana israelilaiset alkoivat rakentaa muuria Länsirannalle, sillä he halusivat lopettaa itsemurhapommitukset alueellaan. Nyt muuria on yli 700 kilometriä, ja sitä vartioivat Israelin sotilaat.

Muuri jakaa selvästi mielipiteitä. Israel kutsuu sitä ”turvallisuusmuuriksi”, kun taas palestiinalaiset puhuvat rotuerottelumuurista. Monet kansainväliset järjestöt ovat myös arvostelleet muurin pystyttämistä.

Ennen muurin rakentamista matka Ramallahista Jerusalemiin kesti 15 minuuttia. Nyt aikaa kuluu puolesta tunnista puoleentoista tuntiin riippuen Qalandian tai toisten checkpointien ruuhkista. Matka on alle kymmenen kilometriä.

Ero on vielä suurempi, jos ajaa esimerkiksi Länsirannan Ramallahista toiselle palestiinalaisalueelle Betlehemiin. 30 kilometrin matka vaarallista ja mutkaista tietä pitkin kestää yli kaksi tuntia. Jos on lupa ajaa suoraan Jerusalemin läpi, tie on hyvä ja matka kestää tunnin verran.

Olen nyt saanut omakohtaista kokemusta raja-asemista. Jerusalemin checkpointit ovat periaatteessa samanlaisia kuin Checkpoint Charlie, vaikka tarkastus on vain toisella puolella rajaa.

Checkpointit ovat suuri hidaste liikenteelle. Toivottavasti Lähi-Idän rauhanprosessi etenee siten, että muurit Jerusalemin ympäriltä voidaan joskus purkaa.

Marko Mannila

  • Lähi-Itää seuraava toimittaja
  • Opetti Palestiinassa kansalaisjournalismia ja disinformaation torjuntaa

 

Jaa artikkeli
Back to top