Intersektionaalinen pedagogiikka kuuluu liikuntaohjaajan ammattitaitoon – yhdenvertaisuus on kaiken perusta

”On vain ajan kysymys, milloin suomalaiset liikuntapalveluiden käyttäjät alkavat vaatia yhä näkyvämmin liikunnan syrjimättömyyttä. He ovat yhä valveutuneempia ja odottavat vastuullisesti tuotettuja palveluita, joissa esimerkiksi rotu, kehon koko tai seksuaalinen suuntautuminen ei asetu esteeksi liikunnasta nauttimiseen”, liikuntapedagogiikkaan perehtyneet Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen sanovat.

Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa he vaativat ryhmäliikunnan ohjaajan ammatilliseen osaamiseen liikkujien moninaisen taustan yhä vahvempaa huomioon ottamista. Se kulkee nimellä intersektionaalinen pedagogiikka. Liikuntaosaamisen määrittelyssä avaus on uusi ja radikaali.

Käytännössä kirjoittajien vaatimus merkitsee toiminnan läpäisevää liikkujien taitojen, tavoitteiden ja liikkumisen tapojen moneuden hyväksyvää otetta. Ohjaaja esimerkiksi ymmärtää, millaisia valtasuhteita tunneilla muodostuu, mitä etuoikeutettuja asemia hänellä itsellään on ja miten ne vaikuttavat työssä.

”Liikkujien tarpeet aidosti huomioon ottava liikunnanohjaajuus syntyy sellaisesta pedagogisesta ymmärryksestä, johon intersektionaalisuuden ilmiökentän hallinta olennaisesti liittyy”, Aho ja Huumonen sanovat.

Huomio saavutettavuuteen

Laki ohjaa liikunta-alan toimijoita edistämään yhdenvertaisuutta. Se ei kuitenkaan takaa yhdenvertaisuutta käytännössä.

Sen sijaan, että vähän liikkuvia syyllistetään liikkumattomuudesta, huomio pitää Ahon ja Huumosen mukaan siirtää liikunnan saavutettavuuden parantamiseen. Jos liikkuja on vaikkapa kokenut tulleensa nöyryytetyksi ryhmäliikuntatunnilla, osallistumisen kynnys on korkea.

Päättäjien ja esihenkilöiden vallassa on linjata arkisen liikuntatyön resursseja ja sen myötä ohjaajien mahdollisuuksia toteuttaa yhdenvertaisia liikuntapalveluita. Ohjaajat voivat vaikuttaa siihen, millaisia liikuntakokemuksia tunneilla syntyy. Asiakkailla on valtaa vaatia palveluntarjoajilta yhdenvertaisuus- ja vastuullisuustekoja ja aitoja kohtaamisia.

Yhdenvertaisuutta edistävien pedagogisten työkalujen arvon voi mitata rahassa.

”Asiakasmäärät lisääntyvät ja asiakassuhteet pitenevät, kun liikkujat kokevat itsensä tervetulleiksi sellaisina kuin ovat, kehoineen ja taitoineen.”

Liikkujan sana painaa

Vaikka moni asia liikunnan kentällä vaatii korjaamista, edistystäkin on nähtävissä. Nyt ihmisten välisistä eroista puhutaan, eikä epäasiallisesta kohtelusta enää vaieta.

”Mallia on otettu kansainvälisistä kampanjoista, kuten Me Too ja Black Lives Matter. Toivomme rohkean puheeksi ottamisen kulttuurin jatkuvan. Liikkujien sanomalla on väliä”, Aho ja Huumonen sanovat.

Kumpikin toimii akateemisen työnsä ohessa ryhmäliikuntaohjaajana. Kummassakin roolissaan he pyrkivät edistämään uusien hyvien käytäntöjen syntymistä alalle.

”Intersektionaalinen pedagogiikka vahvistaa liikunta-ammattilaisten monialaista yhdenvertaisuusosaamista, joten se on osa liikunta-alan kestävää kehitystä.”

Kaisa-Riitta Aho & Hanna Huumonen: ”Liikuntapolitiikka kaipaa intersektionaalista ohjausta”. Aikuiskasvatus 4/2020.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura sr. ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
• on ilmaiseksi luettavissa osoitteessa https://journal.fi/aikuiskasvatus ja digitoitu koko historialtaan
• on Vuoden 2019 Aikuiskouluttaja
• tavoittaa tutkijoita, aikuiskoulutuksen ammattilaisia, opiskelijoita ja päättäjiä
• julkaisee verkkosivuillaan blogia ja tiedeuutisia
• on Twitterissä ja Facebookissa
• juhlii kuluvana vuonna 40-vuotisuuttaan: #aikuiskasvatus40.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437