Koleran kurimuksesta koronan koettelemuksiin – Arkisivistyksen digikirjasto avaa säätiön julkaisut kaikille

Pandemiat ovat riepotelleet Suomea ennenkin, eivätkä niiden torjumiseksi laaditut neuvot ole 130 vuodessa vanhenneet. Näin voi päätellä, kun tarttuu Miten meidän tulee wastustaa koleraa? -kirjaseen vuodelta 1893. Se sisältää neuvoja, joista moni kuulostaa varsin ajankohtaisilta.

”Perushygienia oli tärkeintä niin kuin nykyäänkin. Jos tauti pääsi iskemään, niin hoitoon oli hakeuduttava nopeasti ja pantava hoito tehokkaasti käyntiin”, siteeraa tietokirjailija Eero Ojanen tietolähdettä.

Kansansivistyksen historiaan perehtynyt Ojanen on mukana Arkisivistyksen digikirjasto -hankkeessa, jossa digitoidaan Kansanvalistusseuran varhaisia julkaisuja ja viedään ne verkkoon kaikkien saataville. Valikoima kuvaa sitä, millaista elämän eväitä kansa sai tietokirjoista 1800–1900-lukujen vaihteessa.

Samalla luodaan jatkumoa historiasta nykyhetkeen ja osoitetaan, että aikamme ilmiöillä, kuten kierrättämisellä tai ruokahävikillä, on juurensa menneisyydessä.

Puhtaus suojasi taudilta

Kolerantorjuntaopas ilmestyi Terweydenhoito-yhdistyksen lentokirjoja -sarjassa. Sen eetos oli uusimman faktatiedon levittäminen: mitä taudin luonteesta ja leviämisestä tiedettiin? Oppaan kirjoittaja Jarl Hagelstam (1860–1935) oli lääkäri, jonka erikoisalaa olivat hermo- ja sisätaudit.

Tarkka puhtaus sekä ulkona että kodeissa oli paras tapa suojautua ankaralta kulkutaudilta. ”Elä kohtuullisesti ja noudata mitä mahdollista suurinta puhtautta”, neuvottiin sekä yhteisöjä että yksilöitä. Säännöllinen ja kohtuullinen elämä oli toimivan ruuansulatuksen ehto, ja kolera oli tauti, joka iski etenkin ruuansulatuselimiin.

”Faktatiedosta esitettiin yhtäältä yleisiä päätelmiä ja toisaalta ihan yksittäisiä ohjeita. Yleinen havainto oli se, että kolera oli päässyt vähiten leviämään siellä, missä yleinen terveydenhoito oli ollut kunnossa”, Ojanen sanoo.

Teksti ja kuva / Terhi Kouvo

Arkisivistyksen digikirjasto -hanketta rahoittaa Suomen tiedekustantajien liiton Kopiosto-korvauksilla. Se on osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa. Kuin silloin ennen -sarjassa seurataan digitoinnin etenemistä.