Korkeakoulutettujen urapolut ovat yhä moninaisempia – suomalaisen järjestelmän joustavuutta on syytä vaalia

Urapolut ovat yhä moninaisempia ja uraohjaus sen myötä yhä vaativampaa. Miten koulutuksen ja ohjauksen kentillä ja niitä koskevassa politiikassa vastataan haasteeseen?

Jyväskyläläistutkijat vastaavat kysymykseen vertaisarvioidulla tutkimuksellaan, jonka tulokset ovat luettavissa tuoreessa Aikuiskasvatus-tiedelehdessä.

Ohjaukseen ja uriin  perehtyneet tutkijat Eija Hanhimäki, Katja Vähäsantanen ja Johanna Rantanen analysoivat korkeakoulutettujen uratarinoita selvittääkseen, millaisia toimijuuden ja identiteetin painotuksia ne sisältävät. Toimijuudella he tarkoittavat tässä tutkimuksessa yksilön uraa koskevia päätöksiä ja valintoja.

”Identiteetin ja toimijuuden erillisyyttä mutta yhteenkietoutuneisuutta voidaan määritellä arjen vertauskuvin. Identiteetti uraa koskevine tavoitteineen ja unelmineen on yksilön kompassi, kun tämä suunnistaa eli toteuttaa toimijuuttaan päätöksineen ja valintoineen koulutuksessa ja työelämässä”, tutkijat toteavat.

Tutkimuksen aineisto,  korkeakoulutettujen uratarinat, koottiin Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen hankkeessa, jossa kehitettiin verkkopohjaisia uraohjauspalveluita. Aineiston analyysin

pohjalta syntyi seitsemän uratyyppiä, joissa yksilöiden elämänpolut urakäänteineen kuvastuvat monipuolisesti.

Sukupuoli ei määrää uratyyppiä

Kukin uratyyppi painotti valinnoissaan eri asioita: Siinä missä aktiivinen eteni aktiivisesti omalla urallaan, sattuman kuljettaman valintoja ohjasivat ulkopuoliset tekijät, ja intohimon ohjaamaa vei jokin johtoajatus. Uratyypit eivät olleet vahvasti sidoksissa koulutusalaan tai sukupuoleen vaan seurasivat enemmänkin yksilöllisiä elämänpolkuja.

Eniten eli kolmannes aineistosta oli suunnitelmallisilta. Heidän uratyyppinsä edusti perinteistä kulttuurista mallikertomusta: opiskellaan ammattiin ja tehdään työtä yhdellä työuralla eläkeikään asti. Ryhmän suuruutta selitti osin aineiston aikajänne, sillä vanhimmat tarinat olivat 1970-luvun alusta.

Kuusi muuta uratyyppiä olivat osin vastakkaisia suunnitelmallisten tarinalle.

”Tutkimuksen merkittävimpiä tuloksia onkin, että heidän uratarinansa muodostivat yhdessä enemmistön eli kaksi kolmannesta kaikista tarinoista”, tutkijat toteavat.

Tulokset vahvistavat näkemystä toimijuuden ja identiteetin yhteenkietoutumisesta: alaa vaihtava aikuinen ei vaihda vain ammattia vaan myös työstää jatkuvasti omaa ammatillista identiteettiään.

Hyväksyvällä uraohjauksella vahvistetaan koko yhteiskuntaa

Pyrkimys yhtenäisiin eurooppalaisiin tutkintoihin on yhä vahvistuva trendi. Koulutus- ja työelämäpolkujen yhtenäistämisellä on kuitenkin kääntöpuolensa.

”Suomalaisen järjestelmän viisautta on se, että sallitaan ja tuetaan erilaisia koulutus- ja työelämänuria. Sitä ei kannata menettää vaan päinvastoin pitää yllä”, tutkijat sanovat.

Ihmisten elämänpolut ovat yksilöllisiä, työelämän tilanteet vaihtelevia, ja yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa. Siksi on tärkeää mahdollistaa joustavasti muitakin urapolkuja kuin niitä, joihin kulttuuriset mallitarinat ja yhteiskunnan järjestelmät ohjaavat.

”Koulutusjärjestelmien ja työorganisaatioiden pitää joustaa muutosten mukana.”

Tutkimus on hyödyksi uraohjauksen ammattilaisille, uraohjausta opiskeleville, korkeakouluille, työpaikoille sekä viranomaisille ja työmarkkinajärjestöille.

”Urapolkujen moninaisuuden tunnistavalla ja hyväksyvällä uraohjauksella vahvistetaan koko yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta”, tutkijat sanovat.

Aikuiskasvatuksen tuoreimmassa numerossa on vahva ohjauksen painotus. Professori Sanna Vehviläinen pureutuu ohjauksen tutkimukseen Aikuiskasvatus-lehdessä vuosina 1996–2021 katsauksessaan, jota tutkijat Jussi Onnismaa ja Heikki Pasanen kommentoivat. Heli Antilan arvio Organisaation aika -teoksesta tuo mukaan organisaation näkökulman.

Kuvat:  Javier Allegue Barros / Unsplash; haastateltujen arkistot

Lisää aiheesta

Hanhimäki, E. , Vähäsantanen, K. & Rantanen, J. (2021). Toimijuuden ja identiteetin yksilölliset ja sosiaaliset painotukset korkeakoulutettujen urapoluilla. Aikuiskasvatus, 41(4), 319–332. https://doi.org/10.33336/aik.112753

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu, jonka kustantavat Kvs-säätiö ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura (ATS).
• on luettavissa vapaasti verkossa tuoreeltaan ja koko historialtaan täällä
• on Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden palkitsema Vuoden 2019 Aikuiskouluttaja.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi