Koulutuksen digiloikka – huijataanko meitä haluamaan muutosta?

Kun keskusteluun ilmestyy termi ’koulutuksen digiloikka’, kriittisyys poistuu. Näin voi kärjistää viimeaikaisen keskustelun koulun kehittämisestä.

”Digiloikka on myyty koulutukseen sillä ajatuksella, että se mukautuu lasten ja nuorten tapaan oppia ja heidän kokemusmaailmaansa. Jos koulu ei ota digiloikkaa, se jää oppilaille vieraaksi ja vastenmieliseksi eikä voi puhutella heitä. Siksi on otettava digiloikka”, havainnollistaa koulutustutkija Antti Saari Tampereen yliopistosta.

Digiloikan ajaminen koulutukseen on yksi esimerkki hallintavallasta, joka on Saaren tutkimusalaa. Siihen pureudutaan kasvatustieteistä ammentavan Sivistystä!-podcastin tuoreimmassa jaksossa. Hallintavallan rinnalla puhutaan elinikäisestä oppimisesta, yksilön vapaudesta ja koulutuksen markkinoitumisesta. Jakson toimittaa Jukka Huuhtanen.

Koulutus on kauppatavaraa

Antti Saari ammentaa tutkimukseensa psykoanalyysin perinteistä ja teorioista. Markkinointi on hyödyntänyt niitä ajan sivun: kun tiedetään, mitä markkinoinnin kohde haluaa, voidaan myydä sellaista, joka tyydyttää halun ja saada haluamaan vielä jotain muuta.

Sama ajattelu on uinut koulutukseen.

”Elinikäisen oppimisen näkökulmasta ihmisen pitäisi jatkuvasti kyetä haluamaan oppimista: sitä, mitä työmarkkinoilla halutaan”, Saari sanoo.

Tutkijasta on kiinnostavaa, miten vallankäyttö yhteiskunnassa ohjaa ihmisten halua ja miten kokemus puutteesta ohjaa halua.

”Motivoidumme siitä, mitä voisimme vielä saada, että elämä olisi täyttä ja voisimme tuntea itsemme arvokkaiksi.”

Toistammeko vain samaa vallankumousta?

Hallinnan näkökulmasta tarkasteltuna koulutuskeskustelu on täynnä ristiriitaisuuksia. Vaikkapa peruskoululaisten osaamista mittaavan Pisan yhteydessä hehkutetaan suomalaista koulutusta ja opettajien ammattitaitoa.

”Samaan aikaan moititaan siitä, että kaikki opettajat eivät halua lähteä mukaan digiloikkaan, vaan jotkut junnaavat menneissä metodeissa. Mihin tässä retoriikassa unohtuu suomalainen korkeasti koulutettu opettaja ja autonomia?” Saari kysyy.

Vaatimukset koulun uudistamisesta ovat tyhjiä, ellei niille ole vahvaa tutkimuksellista perustaa.

”Kehittäjille olisi syytä tarjota tutkimusta siitä, mitä koulussa tapahtuu ja millaisia vaikutuksia uudistuksilla, kuten digiloikalla, on ruohonjuuritasolla etnografisen tutkimuksen valossa. Näin saadaan näkyviin piileviä koulutuksen rakenteita.”

Lisäksi tarvitaan perspektiiviä siihen, mitä koulutukselta odotetaan yhteiskunnan muutoksessa.

”Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittäjät ja kasvatusoppijat eivät tukeudu siihen, mitä on jo tehty ja saatu aikaiseksi. Jos ei tunneta menneisyyden onnistumisia ja epäonnistumisia, yritetään tehdä samaa vallankumousta uudestaan ja uudestaan”, kasvatusteorian historiaan perehtynyt tutkija sanoo.

Antti Saari muistuttaa, että koulutuksella on sivistystehtävänsä. Se on vastakkainen niille kaupallisille ja poliittisille tavoitteille ja arvoille, joita esimerkiksi digiloikan voi katsoa tuovan mukanaan.

• Kasvatustieteistä ammentava Sivistystä!-podcast pureutuu ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin kriittisesti ja suuntaa huomiota valtamedian sivuuttamiin näkökulmiin. Sitä tekevät aikuiskasvatuksen opiskelijat Minttu Lindholm, Kiia Lehtimäki, Jukka Huuhtanen ja Ina Ahokas Aikuiskasvatuksen killasta. Kuuntele tuorein jakso täällä.
• Podcastin kumppani Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu. Se on luettavissa vapaasti verkossa tuoreeltaan ja koko historialtaan.

Lisää aiheesta

• Jokisaari, O.-J.  (2021). Kasvatusteoria ja itsekasvatus nykyisyyden kritiikkinä. Antti Saari (2021). Kasvatusteoria antiikista nykypäivään. Gaudeamus. 232 sivua. Aikuiskasvatus, 41(2), 191–192. https://doi.org/10.33336/aik.109332
• Mertala, P. (2019). (Vasta)kertomuksia koulutuksen digitalisaatiosta. Kasvatus & Aika, 13(3), 26–45. https://doi.org/10.33350/ka.76593
• Saari, A. & Säntti, J. (2018). The rhetoric of the ‘digital leap’ in Finnish educational policy documents. European Educational Research Journal, 17(3), 442–457. https://doi.org/10.1177/1474904117721373
• Saari, A. (2016). Elinikäinen oppiminen ja yksilöivä valta. Aikuiskasvatus, 36(1), 4–13. https://doi.org/10.33336/aik.88470
• Kotro, A. (2016)  Nyt järki käteen, opetuslautakunta! Puheenvuoro. Uusi Suomi 20.9.2016. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/223056-nyt-jarki-kateen-opetuslautakunta
• Kouvo, T. (2017). ”Vapaus, autonomia ja hyvinvointi ovat elinikäisen oppimisen ydintä”. Aikuiskasvatus, 37(1), 74–75. https://doi.org/10.33336/aik.88406

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi