Saavutettavuudessa riittää työsarkaa – Onko Suomen korkeakoulussa sijaa muille kuin valkoiselle, nuorelle ja hyvinvoivalle naiselle?

Hakuoppaiden kuvastosta piirtyvä  kuva korkeakoulujemme ideaaliopiskelijasta on yhä hyvin kapea. Vammaisille, erilaisille oppijoille tai rodullistetuille ei ole tilaa.

Ideaaliopiskelijan kuvan piirtävät aikuiskasvatuksen tutkijat Lotta Molander ja Anne-Mari Souto vertaisarvoidussa tutkimuksessaan, joka on julkaistu Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa. Se on vapaasti luettavissa verkossa.

Tutkijat päätyivät tuloksiinsa tutkimalla 12 suomalaisen korkeakoulun hakuoppaiden kuvia. Muuta markkinointimateriaalia ei tulkittu. Aineiston perusteella ammattikorkeakoulut ja yliopistot antavat samaistumispintoja vain rajalliselle joukolle. Kuva tavoitellusta opiskelijasta on valikoitu ja normatiivisen valkoinen.

Rasismista pitää puhua

Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta tutkimuksen tulos on huolestuttava.

”Moninaisuus, inklusiivisuus ja monikulttuurisuus eivät saisi tarkoittaa korkeakoulutuksessa vain kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisiä jatko-opiskelijoita”, tutkijat huomauttavat.

Tiedeartikkeli avaa keskustelun vähälle huomiolle jääneestä aiheesta:  rasismista ja valkoisesta normatiivisuudesta korkeakoulutuksessa. Rasismia ovat nostaneet esiin lähinnä opiskelijajärjestöt.

Rodullistettuja opiskelijoita kuvattiin enemmän ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojen oppaissa, tosin kuvitus painottui aasialaistaustaisten kuviin. Kansallisiin vähemmistöihin,  kuten  saamelaisiin  tai  romaneihin, viittaavat ulkoiset symbolit ja vaatteet eivät kuvissa näkyneet.

Hallituksen saavutettavuussuunnitelma raivaa esteitä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus lanseerasi kesällä 2021 korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman. Se raivaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen esteitä ja ongelmia korkeakoulutuksessa vähemmistöihin kuuluvilta, kuten maahanmuuttajilta, vammaisilta tai romaneilta.

Lotta Molander ja Anne-Mari Souto osoittavat, että työsarkaa riittää yhä. Kun opiskelijajoukko on tulevaisuudessa yhä moninaisempi, on kysyttävä, sulkevatko korkeakoulut markkinoinnillaan jonkin ryhmän ulos.

”Sillä, miten ja kenen kasvoilla korkeakoulut markkinoivat itseään, on saavutettavuuden kannalta väliä. Markkinointimateriaali ei ole kovinkaan osallistavaa, vaan pikemminkin tulee mieleen usein esitetty kritiikki: yhdenvertaisuutta arvostetaan sanoissa vaan ei teoissa”,  tutkijat sanovat.

Mielikuvat vaikuttavat urapolkuihin

Tutkimus auttaa tarkastelemaan sitä, miten oppaiden kuvat rakentavat mielikuviamme ja käsityksiämme niissä esiintyvistä henkilöistä. Se onkin välttämätöntä luettavaa niille, jotka työskentelevät korkeakoulujen hallinnossa, viestinnässä ja markkinoinnissa. Tiedeartikkeli on myös hyödyksi niille, joiden työtä on nuorten ja aikuisten opinto- ja uraohjaus.

”Se, miten jokin ryhmä esitetään, vaikuttaa koulutus- ja urapolkujen rakentumiseen. Siksi on tärkeää, että yhdenvertaisiin samaistumismahdollisuuksiin kiinnitetään ohjauksessa ja sen materiaalissa huomioita”, Souto perustelee.

Lue tiedeartikkeli:

• Molander, L. & Souto, A.-M. (2022). Vain valkoisille, nuorille, hyvinvoiville naisille? Korkeakouluopiskelijan ideaalityyppi korkeakoulujen hakuoppaiden kuvissa. Aikuiskasvatus, 42(2), 104–118. https://doi.org/10.33336/aik.120033

Lisää aiheesta:

• Isopahkala-Bouret, U. (2022). Pitääkö maahan muuttanut opiskelija luokitella? Aikuiskasvatus, 42(2), 102–103. https://doi.org/10.33336/aik.120031

Aikuiskasvatus

• on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu, jonka kustantavat Kvs-säätiö ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura (ATS).
• on luettavissa vapaasti verkossa tuoreeltaan ja koko historialtaan verkossa: https://journal.fi/aikuiskasvatus
• sai Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelijoilta Vuoden 2019 Aikuiskouluttajan tunnustuksen
• tuottaa yhdessä opiskelijoiden kanssa Sivistystä!-podcastia.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437