Lapsella on oikeus äidinkieleen ulkomaillakin – Kielisiteen vaalimiseen on tarjolla tukea 

Pari tuhatta suomalaista lasta muuttaa vuosittain ulkomaille. Vahva side omaan äidinkieleen antaa lapselle valmiuksia toimia yhä monikielisemmässä maailmassa.

Viikko Brysselissä muistutti, miksi kasvokkaisia kohtaamisia tarvitaan

Kokemusten vaihto eurooppalaisten kollegoiden kanssa herätti pohtimaan kohtaamisen taitoa, joka on edellytys kansainväliselle yhteistyölle.

Aikuiskasvatus rakentaa monitieteistä näkökulmaa muuttuvaan maailmaan

Aikuiskasvatuksessa kohtaavat usean alan tutkijat ja asiantuntijat. Monitieteiselle tiedolle on tarvetta erityisesti nyt, kun kriisi toisensa perään on ravistellut yhteiskuntaamme.

Kestävyyskriisin ratkaisu edellyttää työelämän sivistystä

Elämän kestävyys maapallolla on koetuksella. Ympäristön, terveyden ja turvallisuuden globaalit kriisit huutavat ratkaisuja. Mikä rooli ratkaisuissa on työtä tekevillä ihmisillä ja yrityksillä, kysyy Minna Mattila-Aalto.

Unesco kirkastaa koulutuksen visiota

Unescon tuorein koulutusraportti asettaa tavoitteeksi kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden. Sen vahvaan viestiin on sivistystoimijana helppoa sitoutua, kirjoittavat Nina Hjelt ja Lauri Tuomi.

Koulutus voi antaa turvaa ja jatkuvuutta kriisien keskellä

IB:n pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen näkee työssään, miten tärkeä rooli koulutuksella on kansainvälisten kriisien keskellä.

Digilukutaito on välttämättömyys

Viimeistään 2010-luvulla anonyymius katosi ja meillä kaikilla oli digitaalinen identiteetti, muistuttaa Ville Vaarne digitalisaation vaikutuksesta ihmisten arkeen.

Sivistys on uudistuva luonnonvaramme

Olisiko sivistys erinomaisen koulutusjärjestelmämme ohella seuraava viennin menestystuote, pohtii Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Digisyrjäyttämistä vastaan tarvitaan tukea, mutta myös välineitä

Jos digitalisaation kehitysvauhdissa ei pysy mukana enää kuin osa ihmisistä, on aiheellista kysyä, tulemmeko syrjäyttäneeksi ihmisiä keskuudestamme, kysyy projektipäällikkö Nina Hjelt.

Cygnaeuksen viitoittama tie ohjaa myös y-sukupolvea

Ilman opettaja ja pappi Uno Cygnaeuksen ajatusta nuorison parhaasta ja lähimmäisenrakkaudesta myös nykyajan milleniaalit olisivat vaarassa jäädä vaille sivistysajattelun ydintä, kirjoittaa maisteriopiskelija Hennamari Huikko.

Kansallisfilosofi J. V. Snellmanin sivistyskäsite on yhä ajankohtainen

Snellmanin historiallinen sivistyskäsite haastaa pohtimaan aikamme vaatimuksia, joista meidän tulee olla tietoisia ja joiden ratkaisemiseen meidän täytyy osallistua, kirjoittaa professori emeritus Reijo Miettinen.

Mitä opittavaa suomalaisella opettajalla olisi pariisilaiselta tarjoilijalta?

Opettajat ovat sivistyksen pelottomia puolustajia. Miksi he silti kokevat, ettei heidän ääntään kuulla, kysyy opettajankouluttaja Katariina Stenberg.

Sivistyneessä elämässä tuotanto ja kulutus mahtuvat samalle maapallolle

Tutkija Heta Leinonen kertoo, miten hänen ajattelunsa kiertotalouden mahdollisuuksista on oman tutkimustyön myötä avartunut ja syventynyt. Leinonen osallistui Kvs-säätiön Talousviestintää tutkijoille -koulutukseen.

Kestävä kehitys kuuluu sivistykseen, ja ajattelua on jatkuvasti uudistettava

Sivistys ei ole vain lukeneisuutta ja suuren tietomäärän muistamista, vaan myös ajatusmallien purkamista. Kaiken lähtökohtana tulee olla kestävyys, kirjoittaa dosentti Hannele Cantell. Blogisarjassa tarkastellaan Kvs-säätiön eettisiä periaatteita.

Perustaidot muuttavat maailmaa – mutta kuka päättää, mitä jokainen tarvitsee?

Aikuisten perustaitoihin on kiinnitetty laajasti huomiota niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Perustaitoja tarvitaan, jotta jokainen voi vaikuttaa omaan elämäänsä.

Tunnekasvatus pitäisi saada osaksi koulujen arkea

Perusasteen opetussuunnitelman tavoitteissa mainitaan tunneosaaminen, mutta mitä se on?

Sivistyssäätiössä ollaan nykyaikaisten (rakkaus)kansalaistaitojen ytimessä

Millaisia ovat nykyajan kansalaistaidot ja mitä taitoja aikuiset tarvitsevat arjessaan?

Kenen vastuulla vastuu on?

Kun vastuullisuus korostuu yritysten markkinoinnissa, aiheesta tarvitaan myös kriittistä journalismia. Kolmen blogin sarjassa käsitellään mediaa, vastuullisuutta ja taloutta, jotka linkittyvät monella tavalla meidän kaikkien arkeemme. / Osa 3.

Työuupumus ei iske vaan hiipii vähitellen

Lehtijutut yksilöön salaman lailla osuvasta uupumuksesta unohtavat työelämän rakenteet. Kolmen blogin sarjassa käsitellään mediaa, vastuullisuutta ja taloutta, jotka linkittyvät monella tavalla meidän kaikkien arkeemme. / Osa 2.

Tieteen ja journalismin paremmasta yhteispelistä hyötyvät kaikki

Journalismissa pitää tarttua tiedeaiheisiin myös silloin, kun valmiita vastauksia ei ole. Kolmen blogin sarjassa käsitellään mediaa, vastuullisuutta ja taloutta, jotka linkittyvät monella tavalla meidän kaikkien arkeemme. / Osa 1.

Kuka auttaa heikosti lukevaa työpaikalla?

Suomesta puuttuu taho, joka tukisi aikuisten teksti- ja lukutaitoa. Heikko lukutaito voi esimerkiksi työelämässä alentaa tuottavuutta.

Sivistystehtävä on kaikkien yhteinen, mutta ei yksin kenenkään

Suomi on kulkenut pitkän matkan vauraaksi ja kansainväliseksi hyvinvointivaltioksi. Nyt tarvitaan kuitenkin uutta ymmärrystä sivistyksestä.

Etäopetus pelasti poikkeusaikojen oppimisen – nyt on aika pelastaa etäopetus

Suomalaista etäopetusta on järjestetty jo 100 vuotta. Miksi se on edelleen lainsuojaton?