Sivistys on uudistuva luonnonvaramme

 Sivistys on uudistuva luonnonvaramme

Olisiko sivistys erinomaisen koulutusjärjestelmämme ohella seuraava viennin menestystuote, pohtii Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Mikä sivistys? Niinpä, yksi vaikeimmin määriteltävistä termeistä.

Usein on todettu, että sivistys on se, mitä jää jäljelle, kun olemme unohtaneet kaiken oppimamme. Mielestäni sivistys on enemmän. Sivistystä on myös pyrkimys oppimiseen, ymmärtämiseen, suvaitsevaisuuteen – sivistykseen.

Sivistykseen pyrkimien vaatii tekijöitä ja tekoja. Yksi esimerkki teoista on Kansanvalistusseuran Kirjeopisto, joka loi sivistystä aikoinaan myös rintamalle. Jatkosodan aikaan koettiin hyppäys opiskelijamäärissä. Vuoden 1944 alkupuolella oppilaita oli yli 40 000, mikä teki silloin Kansanvalistusseuran Kirjeopistosta Suomen suurimman oppilaitoksen.

Yllätyitkö? Todellisen kriisin keskellä kansakuntamme oivalsi sivistyksen edistämisen arvon – tällä oivalluksella luotiin tulevaisuutta.

Sivistykseen panostamalla pärjätään jatkossakin

Teot ja oivallukset vaativat resursseja. Resurssi on monikäsitteinen asia. Suomessa on maailman parhaat resurssit sivistykseen, jos mittaamme sitä opettajien osaamisella ja asenteella; meillä on nimittäin maailman parhaat opettajat.

Resurssiksi voi katsoa myös rakenteet ja järjestelmän. Koulutusjärjestelmämme on maailmanlaajuisesti tunnustettu, jopa kadehdittu. Tälläkin hetkellä Suomeen tulee maailmalta kyselyitä, voisimmeko tuoda koulutusjärjestelmämme osaamista heille. Järjestelmä on kaikessa kehitystarpeessaan toimiva.

Globaalia ainutlaatuisuutta edustaa vapaan sivistystyön kokonaisuus, joka on historian saatossa muokkaantunut erinomaiseksi ja kattavaksi. Tässäkö on seuraava viennin menestystuote?

Resurssia on myös raha. Tämä on kovin konkreettista. Valitettavasti tässä kohtaa ei voi sanoa Suomen olevan maailman luokkaa. Joudumme yhä uudestaan puolustamaan osaamiseen ja sivistykseen kohdistettavaa rahoitusta kehys- ja budjettiriihissä. Rahoituksen pitkäjänteisyyteen kohdistuu epävarmuutta. Toki rahan jakajia on paljon. Tärkeysjärjestykseen laittaminen on hankalaa, mutta sitäkin tärkeämpää.

Emmekö voisi ymmärtää uusiutuvan luonnonvaramme, sivistyksen mahdollisuuden ja satsaisi siihen. Sivistykseen panostamalla Suomi on selvinnyt kriiseistä, noussut ja tulee nousemaan. Tämän ymmärtäminen on sivistystä.

Kirjoittajat

Teemu Hassinen

Teemu Hassinen
Toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat