Ulkomailla asuvien perheiden tukifoorumi (2017–2018)
Toteutusaika: 1.6.2017 – 30.4.2018
Hankkeen taustatiedot
Ulkomaille muuttaminen vaikuttaa laajasti perheen elämään ja lasten koulunkäyntiin sekä tulevaisuuteen. Alli Paasikiven säätiön rahoittamassa hankkeessa kartoitettiin ulkosuomalaisten perheiden tukitarpeita ja laadittiin projektisuunnitelma ja rahoitushakemus ulkosuomalaisten perheiden tukifoorumin perustamiseksi.
Ulkomaille muutto on yhä useamman perheen arkea
Suomesta ulkomailla muuttavien määrä on noussut 2010-luvulla vajaasta 12 000:sta noin 18 000:een. Yhä useammin muutetaan koko perheen kanssa. Vuonna 2010 ulkomaille muutti reilut 1 800 alle 15-vuotiasta ja vuonna 2016 jo lähes 2 500. Ulkomailla tilapäisesti asuvien perheiden määrästä ei ole tilastotietoa, mutta arvioimme heidän määräkseen noin 4 000.
Perheet kohtaavat ulkomailla samoja haasteita kuin kotimaassa, mutta keinot ja turvaverkot ovat paljon heikommat. Ystävät ja sukulaiset ovat jääneet kotimaahan. Ulkomailla asuvat suomalaiset perheet ovat myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarjoaminen tuki- ja neuvontapalveluiden ulkopuolella. Tämän lisäksi ulkomailla asuminen tuo omat haasteensa: uusi kulttuuri ja kieli hankaloittavat tuen hakemista. Perheet eivät myöskään ole heterogeeninen ryhmä vaan muuton syyt ja perheiden sosio-ekonominen tausta vaihtelevat suuresti.
Ulkomaille muutto ei ole lasten päätös, mutta sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän tulevaisuuteensa. Ilman suomalaisen peruskoulun päättötodistusta tai kotimaisten kielten osaamista monet opintopolut tai työllistyminen voivat hankaloitua.
Perheet tarvitsevat tukea
Selvitimme kaksivaiheisella tutkimuksella ulkomaille muuttoa suunnittelevien, siellä pysyvästi tai tilapäisesti asuvien sekä sieltä palanneiden perheiden tukitarpeita.
Ensiksi tehtiin pilottikysely Etäkoulu Kulkurin asiakkaille. Saatujen vastausten (N=50) perusteella laadittiin varsinaisen kysely. Tähän avoimeen verkkokyselyyn vastasi yli kolmesataa henkilöä (N=356).
Vastaajista suurin osa (63 %) asui ulkomailla pysyvästi ja loput tilapäisesti. Vastaajat olivat kymmenissä eri maissa, mutta useimmiten oltiin Yhdysvalloissa, Saksassa, Sveitsissä, Virossa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Ruotsissa, Singaporessa ja Espanjassa.
Jo pilottikyselyn perusteella nähtiin selkeästi, että vaikeimmat asiat ulkomaanmuutossa liittyvät ihmissuhteisiin. Vastauksissa korostuivat niihin liittyvät surut: jokainen vastaaja mainitsi vähintään yhden sopeutumiseen, parisuhteeseen tai sukulaisilta saatuun kritiikkiin liittyvän asian. Tukea tarvittiin käytännön asioihin ja vanhemmuuteen sekä parisuhteeseen, kulttuurieroihin että sosiaalisiin verkostoihin. Kaikkien vastaajien mukaan vaikeinta ulkomailla asumisessa on:
- etäisyys sukulaisiin (68 %) ja ystäviin (66 %)
- sosiaalisten verkostojen ja tuen puute (56 %)
- ikääntyvien vanhempien jättäminen Suomeen (52 %)
- byrokratia (41 %)
- yksinäisyys (31 %)
- ulkopuolisuuden tunne (29 %)
- kielitaidon puute (29 %)
- lasten suomen kielen ylläpitäminen (28 %)
Tukea olisi tarvittu kaikilla näillä elämänalueilla.
Vanhemmuus
Vastaajilla oli kaikkiaan ainakin 605 lasta, suurimalla osalla (47 %) lapsia oli kaksi. Vanhemmuuteen liittyvissä asioissa tukea toivottiin erityisesti lasten kielellisen kehityksen tukemiseen ja koulunkäynnin suunnitteluun. Myös suomenkielisen opetuksen järjestäminen, lasten hyvinvointi ja sopeutumisprosessit askarruttivat. Vastaajien kotona puhuttiin kymmeniä eri kieliä, mutta yleisimmin suomea (93 %), englantia (46 %) ja saksaa (14 %). Valtaosa lapsista (52 %) kävi koulua englanniksi tai saksaksi (22 %). Suomen kielellä koulua kävi yhdeksän prosenttia – yhtä moni kävi koulua myös ranskaksi. Kuusi prosenttia lapsista kävi koulua toisella kotimaisella eli ruotsiksi.
Parisuhde
Ulkomailla muutettiin pääsääntöisesti toisen vanhemman työn takia (57 %). Vastaajista 14 prosenttia muutti molempien työn takia. Loput, vajaa kolmannes vastaajista, olivat muuttaneet vaihtelevista syistä: rakkaus, opinnot, ilmasto tai vaihtelunhalu.
Parisuhteessa suurimmat haasteet liittyivät kotona olevan puolison yksinäisyyteen ja taloudellisen itsenäisyyden menetykseen. Vertaistuen ja turvaverkon puuttuessa tilanne voi johtaa parisuhde- ja mielenterveysongelmiin ja heijastua koko perheen hyvinvointiin.
Tarvekartoituksen perusteella ulkomailla asuvilla perheillä on tarvetta erityiseen, heidän elämäntilanteensa huomioon ottavaan tukeen. Ulkomaille muuttavan turvaverkko jää Suomeen, samoin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalvelut. Paikalliset palvelut ja niiden laatu vaihtelee asuinmaasta ja -paikkakunnasta riippuen. Vieraalla kielellä asioiminen ja tuen etsiminen on vaikeaa erityisesti haasteellisissa elämäntilanteissa. Ajoissa saatu, asiantunteva ja luotettava tieto ja oikea-aikainen tuki voi ehkäistä ongelmien syntyä tai estää niiden kärjistymistä ja kriisiytymistä.
Miten perheitä voisi tukea paremmin
Alli Paasikiven säätiön myöntämän rahoituksen turvin toteutettiin tarvekartoitus ja laadittiin suunnitelma ”Perhe maailmalla – ulkomailla asuvan perheen tukifoorumi” -toteuttamiseksi. Hakemus sen rahoittamiseksi jätettiin yhteistyössä Suomi-Seuran kanssa STEA:lle toukokuussa 2018.
Hankkeen taustatiedot
Hanke:
Ulkomailla asuvien perheiden tukifoorumin suunnittelu
Koordinaattori:
Kansanvalistusseura
Rahoitus:
Alli Paasikiven säätiö 4 000 €