Kaikkien-mallista väline perustaitojen vahvistamiseen myös ammatillisessa koulutuksessa


Kansalaisen perustaidot -hanke (2018 - 2020) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaa. Hanketta toteutetaan Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran yhteistyönä.


30.08.2019

Oppijalähtöisyys ja oppiainerajojen ylittäminen ovat ydinasioita aikuisten perustaitojen opetuksessa. Kaikkien-malli ponnistaa kummastakin.

Perustaidot ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan. Jokaisella meistä on paljon tietoja ja taitoja, mutta pärjääminen esimerkiksi uusien työvälineiden kanssa tai uusissa toimintaympäristöissä edellyttää oman osaamisen alituista päivittämistä.

Tuoreessa hallitusohjelmassa nostetaan esiin sivistyksellisten opintojen vahvistaminen ammatillisessa koulutuksessa. ’Sivistyksellisillä opinnoilla’ tarkoitetaan perustaitoja, kuten kriittistä ajattelukykyä ja oppimaan oppimista. Ne auttavat pärjäämään muuttuvissa oloissa ja antavat valmiuksia vastata uusiin oppimishaasteisiin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös ammatillisen koulutuksen pedagogisten menetelmien vahvistaminen ja päivittäminen oppimisen vaikeuksien moninaisuuden vuoksi. Oppilaitoksissa kohdataankin eri tilanteissa olevia oppijoita, joiden taidot ja valmiudet ovat keskenään hyvin erilaisia.

Perustaitoja oppijalähtöisesti

Perustaidoissa tarvitaan päivittämistä niin maahanmuuttajien kuin kantasuomalaisten keskuudessa. Tämä vaatii opettajilta vankkaa osaamista. Ollakseen vaikuttavaa opetuksessa on huomioitava oppijoiden lähtötaso ja oppimistarpeet. Aikuisten perustaito-opetukseen kehitetään Kansalaisen perustaidot -hankkeessa pedagogista Kaikkien-mallia. Mallia kehitetään asiantuntijaryhmässä, jossa on mukana aikuisten perustaito-opetukseen perehtyneitä Kansalaisen perustaidot -hankkeen pilottien kouluttajia.

Oppijalähtöisyys on Kaikkien-mallissa sitä, että perustaitojen harjoittelu on sidoksissa oppijoiden omaan elämään. Perustaitojen opetus ei voi olla ylhäältä alas suuntautuvaa toimintaa, eikä – kuten kriittisen pedagogiikan oppi-isä Paulo Freire kuvaa – tallettavaa kasvatusta. Sen sijaan oppijat osallistetaan jakamaan omia kokemuksiaan sekä suunnittelemaan opetuksen sisältöä ja tavoitteita omien tarpeidensa pohjalta. Näin opetus on oikean tasoista ja osallistujille itselleen merkityksellistä. Freire katsoo, että kun oppijat oppivat katsomaan ja analysoimaan kriittisesti omaa maailmaansa, heidän on mahdollista toimia siinä aiempaa varmempina.

Eri perustaitojen yhdistyminen koulutuksissa tarkoittaa sitä, että ylitetään jyrkät oppiainerajat. Arjessaan oppijat tarvitsevat esimerkiksi luku-, numero- ja digitaitoja. Jos niiden opetus erotetaan tiukasti oppiaineittain omiin luokkahuoneisiinsa, saatetaan päätyä siihen, että oppia ei osaa soveltaa oppimaansa arjessaan eikä hahmota opetuksen merkitystä oman elämänsä kannalta. Näin on maahanmuuttajien kanssa työskentelevien kouluttajien mukaan joissain tapauksissa käynyt myös ammatilliseen koulutukseen valmentavissa VALMA-koulutuksissa.

Kaikkien-malli antaa rungon oppijalähtöisten koulutusten toteuttamiseen. Malli on skaalautuva ja valmistuttuaan vapaasti käytettävissä niin muodollisessa koulutuksessa kuin vapaassa sivistystyössäkin.

Nina Hjelt
Koulutussuunnittelija
Kansanvalistusseura

Avainsanat: , , , , , , , ,