”Palestiina on mainettaan parempi turistikohde”

Miehitetty Länsiranta tunnetaan kivilingoista ja tankeista, mutta siellä on paljon muuta nähtävää, toteaa alueella paraikaa matkaava Markus Viljasalo.


Länsirannan patikointireiteistä vain harva on merkitty, joten viisas matkailija pakkaa mukaan vaellusoppaan.

10.12.2015

Kansanvalistusseuran mediakoulutushankkeen kouluttajat raportoivat Palestiinasta sanoin, kuvin ja videoin.

Länsirantaa ei helposti miellä turistikohteeksi. Alueella turistia odottavat kuitenkin historiaa huokuvat tunnelmalliset kylät ja kaupunkien vanhat keskustat, joiden markkinapaikoista,  soukeista, voi ostaa mitä tahansa kylän omasta oliiviöljystä pesukoneisiin.

Markus Viljasalo

  • on 38-vuotias on opintovapaalla oleva sosiologian maisteriopiskelija
  • työskentelee Amnestyn Suomen-osaston digitaalisen viestinnän suunnittelijana
  • kouluttaa Palestiinassa digitaalista markkinointia ja kampanjointia
  • kuvaa asennettaan: "Haluan nähdä asioita ja ihmisiä uutisotsikoiden takana. Ihmisoikeustyötä tekevälle Palestiinaan tutustuminen on myös erityisen mielenkiintoista."

Pitkä historia on läsnä kerroksittain. Esimerkiksi Sebastian kylä Nablusin kaupungin lähistöllä sisältää jäänteitä kuudesta eri kulttuurista tuhansien vuosien ajalta.

Uudemmat palestiinalaiskaupungit eivät ehkä loista kauneudellaan, mutta niidenkin katuvilinässä on viehätyksensä. Vierailija otetaan vastaan ylitsevuotavan ystävällisesti: ”Welcome to Palestine!” -huudot siivittävät matkaa.

Muihin matkailijoihin ei kesäsesongin ulkopuolella juurikaan törmää muutamia pyhiinvaellusryhmiä lukuun ottamatta.

Länsirannan kumpuileva ja vaihteleva maasto sopii patikointiin. Yksi kohokohta on Jerusalemista Jerikoon kulkeva Wadi Qeltin kanjoni. Harvoja reittejä on merkitty, joten Stefan Szepesin selkeä opas Walking in Palestine kannattaa pakata mukaan.

Ei sovi yökiitäjille

Matkailun perusedellytykset ovat Länsirannan tärkeimmissä kohteissa kohtuullisessa kunnossa. Turismia kannattelevaa infrastruktuuria on rakennettu myös kehitysyhteistyövaroilla: italialaiset ovat kunnostaneet majataloja ja sveitsiläiset rakentaneet köysiradan.

Markus Viljasalo vietti kolme viikkoa Ramallahissa kouluttamassa palestiinalaisia journalistiopiskelijoita.

Palestiinalaisalueissa on toki haasteensa, jotka saattavat karkottaa matkailijoita. Etäisyydet ovat suomalaisittain lyhyitä, mutta liikkuminen vie aikaa. Bussit lähtevät vasta, kun matkustajia on riittävästi. Teillä on tarkastuspisteitä, checkpointeja.

Liikennekulttuuri on kaoottista, ja illan viimeiset minibussit lähtevät pian auringonlaskun jälkeen. Vilkasta iltaelämää on turha odottaa Ramallahia lukuun ottamatta.

Pelko on osin perusteetonta

Yksi turismin haaste on kuitenkin ylitse muiden. Pelko.

Tiettyä varovaisuutta matkakohteiden valinnassa on hyvä noudattaa, mutta selkeästi suurin riski terveydelle on paikallinen liikennekulttuuri.

Sekä Israel että palestiinalaishallinto kiinnittävät erityistä huomiota turistien suosimien kohteiden turvallisuuteen. Valitettavasti tämä ei tunnu riittävän. Jerikolaisen majatalon isännän mukaan lokakuussa peruttiin yli 60 prosenttia varauksista, kun konfliktiuutiset lisääntyivät mediassa.

Kenelle Palestiinaa sitten voi suositella? Historiasta innostuville, patikoinnista pitäville ja kenelle tahansa, joka on kiinnostunut tutustumaan miehityksen varjossa elävään kansaan.

 

Länsirannan vaihteleva maasto sopii patikoijalle.

Länsirannan vaihteleva maasto sopii patikoijalle.

Mediakoulutusten aikana Markus Viljasalo kävi tutustumassa erään kurssilaisen kotikaupunkiin Jeniniin.

Mediakoulutusten aikana Markus Viljasalo kävi tutustumassa erään kurssilaisen kotikaupunkiin Jeniniin.

Teksti: Markus Viljasalo
Kuvat: Päivi Korpela; Markus Viljasalo 

Aiemmin Soulissa:

Juttukooste Kansanvalistusseuran mediakoulutushankkeesta Palestiinassa

Avainsanat: , , , , , , ,