Tujaus tuttua, unssi uutta – muutto muokkaa sosiaaliset suhteet

 Tujaus tuttua, unssi uutta – muutto muokkaa sosiaaliset suhteet

Paluumuuton aiheuttamat ihmissuhteiden muutokset voivat jo perheen sisällä, eri perheenjäsenten kohdalla, olla radikaalisti erilaisia. Sosiaalisten suhteiden muutostila kysyy voimavaroja, mutta tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden henkisen pääoman kartuttamiseen.

– Kun ihminen pitää yllä sosiaalisia suhteitaan ulkomaille, hän elävöittää oman identiteettinsä yhtä osa-aluetta. Se identiteetin osa saa ravintoa, Oksi-Walter sanoo.

Ulkomaiden suhteet pääomana

Merkityksellisten, entiseen asuinmaahan kuuluneiden ihmissuhteiden väljeneminen aiheuttaa kaipuuta. Aikuiset osaavat ottaa haikeuden tunteet asiaan kuuluvina, mutta lapsilla surun ja menettämisen tunteet voivat olla voimakkaita. Vanhempien tulisikin aktiivisesti tukea lapsiaan ystävyyssuhteiden ylläpitämisessä.

– Yhteydet ulkomaan ystäväperheisiin ovat oleellisia. On tärkeää, ettei lapsesta kuihdu se osa, joka on rakentunut ulkomaan kokemuksen aikana, Oksi-Walter sanoo.

Ulkomailla syntyneet ammatilliset verkostot ovat kultaakin arvokkaampia. Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja, puhuu painokkaasti, miten suuri rikkaus Suomelle paluumuuttajat ovat.

– Heillä on kontaktit maailmalla, ja he ovat kansainvälisiä ihmisiä yhä kansainvälistyvässä maailmassa.

Hän mieluusti näkisi, että hyvin verkostoituneiden paluumuuttajien osaamista arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin enemmän. Erityisenä ryhmänä Heikkilä mainitsee matkalaukkulapsiksi nimeämänsä kosmopoliitit.

– Ulkosuomalaisten joukossa on maasta toiseen muuttavia perheitä, jotka lopulta palaavat Suomeen. Suomi on paluumuuton kohde usein vain näiden perheiden vanhemmille. Heidän lapsensa ovat eri kulttuureissa eläneitä ja erittäin kansainvälisiä. Aikuisina heillä on Suomelle valtavasti kompetenssia ja annettavaa.

Siinä missä matkalaukkulapsi solahtaa uuteen kulttuuriin kuin kala veteen, voi pitkään ulkomailla elänyt suomalainen synnyinmaahan palatessaan kokea yksinäisyyttä. Heikkilä kertoo, että Suomeen kotoutuminen voi kaatua ihmissuhteiden puuttumiseen. Kun sukulaisia on kuollut, tuttavat muuttaneet muille paikkakunnille, eikä uusia ihmissuhteita synny, on ulkopuoliseksi jääminen todellinen riski. Ulkomaille jääviä suhteita kannattaa vaalia myös siksi, että ne muodostavat turvaverkon.

– Jos paluumuuttaja palaa ulkomaille, on hänellä siellä toimiva verkosto valmiina, Heikkilä huomauttaa.

Kotimaassa uudet kuviot

Entiselle paikalle ystäväpiirissä ei niin vain sujahdeta, vaan toimivien ihmissuhteiden luominen vaatii oma-aloitteisuutta ja aikaa. Aikuisten on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten sopeutumiseen koulu- ja harrastuskavereiden joukkoon. Muualla asumisen aikana suomen kieli on muuttunut – etenkin somesukupolven käyttämä kieli muuttuu nopeasti. Sosiaalisten suhteiden luomista helpottaa uusien ilmiöiden ja trendien tunteminen. Avoin asenne on ehdoton apu.

Parinkymmenen Saksan-vuoden jälkeen Suomeen muuttanut Oksi-Walter tietää myönteisyyden voiman. Vuorovaikutusta edistää, jos Suomeen palaava on kiinnostunut täällä koko ajan asuneista, eikä tuo itseään esiin maailmanvalloittajana. Sosiaaliset suhteet lähtevät rakentumaan suotuisasti, kun oma perustyytyväisyys on kohdillaan.

– Ei kannata vertailla Suomen ja ulkomaan käytäntöjä, eikä arvostella ääneen, jos muiden ajattelu tuntuu rajoittuneelta. Negatiivisuus pilaa ilmapiirin.

Kotimaan kontakteista sekä Elli Heikkilä että Päivi Oksi-Walter nostavat esiin paluumuuttajien vertaisryhmät. Vertaisseura olisi tärkeää myös lapsille. Muille paluumuuttajille voi purkaa niitä ärsytysten aiheita ja outouksia, joihin kotimaassa on taas saanut totutella. Ja vertaisten joukosta voi löytyä samalla aaltopituudella seilaavia uusia ystäviä!

Elina Välimäki

Kirjoittaja työskentelee vapaana toimittajana ja tietokirjailijana. Hän on Turun yliopistosta valmistunut FM ja opiskellut ajanjaksoja Kölnissä, Berliinissä ja Münchenissä sekä asunut vuoden Hampurissa. Kirjoittaja harrastaa elokuvia, kuntoilua ja tykkää soluttautua vieraiden kulttuurien arkielämään. Ulkomailla ollessaan hän kaipaa Suomesta tuttua jumpparyhmäänsä ja talvi-iltojen avantopulahduksia.

Kuva: Kelly Sikkema/Unsplash

Tämä sisältö on tuotettu STEAn rahoittamassa Kvs-säätiön ja Suomi-Seura ry:n koordinoimassa Perhe maailmalla -hankkeessa (2019-2021).