Vapaan sivistystyön päivät Oulussa: ”Sivistys kantaa Suomea”

Vapaan sivistystyön päivät kokosivat alan toimijat 3.-4.9.2026 pohtimaan sivistyksen, osallisuuden ja elinikäisen oppimisen ajankohtaisia kysymyksiä. Erityisen merkityksellistä oli pohtia, millaisena vapaa sivistystyö nähdään tulevaisuuden Suomessa ja Euroopassa.

Vapaan sivistystyön päivät tarjoavat osallistujille mahdollisuuden verkostoitua ja jakaa kokemuksia. Vuosittain pidettävä valtakunnallinen tapahtuma järjestettiin tällä kertaa Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 Oulussa.

Tulevaisuus-teemaan liittyen puheenvuoroissa, työpajoissa ja paneelikeskustelussa nostettiin esiin erityisesti esiin se, millä kaikin tavoin vapaa sivistystyö voi vahvistaa yhteiskuntaamme sekä varautumista.

Kvs-säätiö näkyi ja kuului tapahtumassa monin eri tavoin: toimitusjohtaja Lauri Tuomi fasilitoi paneelikeskustelun ja säätiön edustajat osallistuivat työpajoihin.

Vapaan sivistystyön päivät kokosivat alan toimijat syyskuun alussa Ouluun. Keskustelemassa Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén ja Opintokeskus Siviksen toiminnanjohtaja Marita Salo. Kuva: Heidi Kinnunen/Kvs-säätiö.

”Vapaa sivistystyö luo ihmiselle merkityksiä”

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien tervehdyksessä tuotiin esiin tietysti Oulun kulttuuripääkaupunki-tapahtumia, mutta myös piakkoin avautuva museo- ja tiedekeskus Tiima. Kvs-säätiön ylläpitämä tiedekeskus Soppi on Suomen tiedekeskukset ry:n jäsen.

Ministeri Talvitie puhui myös osaamisesta ja osaajien tarpeesta. Hän totesi, että huippuosaaminen kasvaa vahvoista perustaidoista ja taidosta ymmärtää yhteiskuntaa ja kohdata erilaisia ihmisiä. Vapaassa sivistystyössä nämä ovat vahvasti läsnä tarjoamassa oppimisen väyliä ja luomassa yhteisöllisyyttä.

Mari-Leena Talvitien puheessa vapaan sivistystyön merkitys ja sen antamat osallistumismahdollisuudet tulivat hienosti esiin. Ministeri korosti sitä, että vapaa sivistystyö luo ihmiselle merkityksiä ja tunteen siitä, että jokainen voi olla aktiivinen toimija.

Kvs-säätiön TKI-päällikkö Heidi Kinnunen tiivisti ministerin tervehdyksen sisällön:
– Osallisuus, sivistys ja osaaminen kulkevat käsi kädessä. Sivistys kantaa Suomea.

Vapaalla sivistystyöllä on rooli alueellisessa elinvoimassa

Oulussa tarkasteltiin myös vapaan sivistystyön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja saavutettavuutta Karvin, koulutuksen arviointikeskuksen, arvioinnin näkökulmasta. Kvs-säätiön Lauri Tuomi on arviointiryhmän puheenjohtaja.

Aineistot arviointia varten ovat olleet mittavat. Välituloksia on tulossa jo syyskuussa Karvin verkkosivulle. Arvioinnin tuloksia ja ajankohtaisia havaintoja esittelivät arviointineuvos Sirpa Moitus ja arviointiasiantuntija Eerikki Vainio.

Karvin vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja saavutettavuuden arviointi – muutamia nostoja:

• Alueellinen rooli ja elinvoima: Vapaalla sivistystyöllä on rooli alueellisessa elinvoimassa. Vapaan sivistystyön vaikuttavuus näkyy myös työllistävyydessä, sekä veto- että pitovoiman rakentajana.
• Vapaa sivistystyö on varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen jälkeen kattavin sivistyspalvelu! Pienissä kunnissa sen rooli on suhteessa suurempi.
• Nuorille ikäluokille työelämään ja oppimiseen liittyvät taidot ovat tärkeitä. Hyödyt ovat suurimmat henkilökohtaisessa ja arjen elämässä. Aikuisvastaajat kokevat yhteisöllisyyttä vahvasti.
• Alueellinen saavutettavuus on vapaan sivistystyön osalta arvokasta. Haasteita on edelleen joidenkin ryhmien tavoittamisessa. Verkostot, rakenteet ja (oppilaitos)yhteistyö välineitä työn kehittämisessä.

Työpajoissa teemoja hyvinvoinnista osaamismerkkeihin

Vapaan sivistystyön päivien ohjelmaan sisältyi myös lukuisia työpajoja. Työpajoissa pureuduttiin muun muassa hyvinvointiin, kulttuurihyvinvointiin, kansainvälisyyteen, varautumiseen sekä vapaan sivistystyön vaikuttavuuden näkyväksi tekemiseen. Lisäksi keskusteltiin siitä, miten oppimista voidaan tehdä joustavammaksi pienten oppimiskokonaisuuksien (POK) avulla.

Yksi työpajoista keskittyi kansallisiin perustaitojen osaamismerkkeihin (KAPOS). Merkkejä myöntävät vapaan sivistystyön toimijat. Merkkien suorittamisesta jää merkintä Koski-tietokantaan, jonne kertyy opintopisteitä.

Tällä hetkellä merkkejä 32, ne jakautuvat kuudelle osa-alueelle: digitaidot, numero- ja taloustaidot, kestävyysosaaminen, oppimisen taidot, tekstitaidot sekä vuorovaikutus- ja työhyvinvointitaidot.

Kvs-säätiö on mukana Tunnusta työelämäosaamisesi -hankkeessa pilotoimassa kansallisia perustaitojen osaamismerkkejä.

Kvs-säätiön ylläpitämän Etelä- Helsingin kansalaisopiston rehtori Mia Talikka korostaa yhtenäisiä käytäntöjä:

– On tärkeää, että kaikki merkkejä myöntävät organisaatiot tuntevat merkkien sisällöt ja niillä on samanlaiset myöntöperusteet.

Eurooppalainen katsaus: Aikuiskoulutuksen tarve on suuri

Ohjelman yksi odotetuimmista kokonaisuuksista oli perjantai-aamupäivän eurooppalainen katsaus ja sitä seuraava paneelikeskustelu.

Euroopan aikuiskoulutusjärjestö EAEA:n pääsihteeri Raffaela Kihrerin etäpuheenvuoron otsikko oli ”Europe and the future of Adult education – Which big decisions are under preparation in European Union?”

Otsikon mukaisesti Kihrer avasi sitä, millaisia koulutuspoliittisia ja taloudellisia päätöksiä Euroopan unionissa valmistellaan aikuiskoulutuksen tulevaisuuden kannalta. Hän myös kertoi aikuiskoulutuksen tulevaisuudennäkymistä Euroopassa.

Nostoja Raffaela Kihrerin puheenvuorosta:

• On ilmeistä, että työmarkkinoiden kehittyessä ja muuttuessa nopeasti on tarvetta monenlaisille taidoille. Kuka vastaa koulutusten jakautumisesta ja toteutumisesta? Saavatko lisäkoulutusta sitä eniten tarvitsevat ja myös ne, joilla on monenlaisia kouluttautumisen esteitä?
• Aikuiskoulutuksen tarve on suuri ja sen tulisi näkyä myös Euroopan unionin tasolla. Seuraava rahoituskausi on 2028–2034. Nyt ollaan tekemässä suuria budjettipäätöksiä. EAEAn kampanja Cuts cost more, vastustaa aikuiskoulutuksen leikkauksia. Esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutus ja vanhempien ihmisten digikoulutukset tulisi turvata.
• Turvallisuusympäristön epävarmuus syö helposti muiden sektorien budjetteja. Etenkin mediakasvatuksella ja muulla osaamisella on kuitenkin vaikutusta turvallisuusympäristöön. Tulevaisuuden tavoitteena tulisi olla Eurooppa, jossa jokainen voi oppia ja kouluttautua.

Raffaela Kihrer toivoo vahvempaa dialogia poliitikkojen kanssa. VST-päivien osallistujien mielestä Suomessakin tästä voisi apua ja hyötyä alan kehittämisessä ja parhaassa hyödyntämisessä: Velkajarru leikkaa rahoitusta, joten vaikuttavuuden ymmärrys ja esiin tuominen on entistä tärkeämpää.

”Minne menet vapaa sivistystyö?” -paneelikeskustelua fasilitoi Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi. Panelistit: Olli Kohonen, Eva Raudasoja ja Aleksi Sandroos. Taustalla yleisöltä tulleita kysymyksiä. Kuva: Heidi Kinnunen/Kvs-säätiö

Vapaa sivistystyö reagoi ajan henkeen

”Minne menet vapaa sivistystyö?” -paneelissa keskusteltiin vapaan sivistystyön merkityksestä, vaikuttavuudesta ja tulevaisuudesta.

Paneelikeskustelua fasilitoi Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi. Panelisteina olivat Oulun kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Olli Kohonen, Oulun yliopiston alueelliset innovatiiviset koulutusratkaisut -yksikön johtaja Eva Raudasoja sekä Sivista ry:n politiikan ja vaikuttamisen asiantuntija Aleksi Sandroos.

Euroopassa on vuositasolla 65 miljoonaa aikuiskouluttautujaa, Suomessakin miljoona. Karvin arvioinnissa nousi esiin, että vapaa sivistystyö ei kuitenkaan saavuta vielä tarpeeksi hyvin heikosti kouluttautuneita miehiä ja nuoria.

Panelistit pääsivät aluksi pohtimaan vapaan sivistystyön merkitystä koulutusjärjestelmässä. Olli Kohonen arvioi vapaan sivistystyön antavan elämänsisältöä ja valmiuksia ihmisenä kasvamiseen. Eva Raudasojan mielestä vapaan sivistystyön merkitys kasvaa Suomessa. Vapaa sivistystyö tarjoaa suurelle ihmisjoukolle, matalan kynnyksen koulutusta.

Aleksi Sandroos näkee vapaan sivistystyön osana koulutusjärjestelmää. Se täydentää erilaisia vajeita. Vapaa sivistystyö on esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon korjaaja: Nyt jo on sukupolvia, joissa luku- ja kirjoitustaito on heikkoa.

Vuoden 2035 visioita kysyttäessä päästiin kuulemaan monenlaisia näkemyksiä: Eva Raudasoja näkee vapaan sivistystyön tulevaisuuden toimipisteet ”merkityskeskuksina”. Aleksi Sandroos visioi vapaan sivistystyön sektoria uudistavaa lainsäädäntöä ja rahoitusta sekä yhteistyötä esimeriksi yliopistojen kanssa. Olli Kohonen toivoo inhimillistä pääomaa kasvattavaa toimintaa kaiken ikäisille. Vapaan sivistystyön sektori on ketterä ja reagoi nopeasti ajan henkeen.

”Minne menet vapaa sivistystyö?” -aiheesta keskustelu jatkuu – ja ehkä vilkastuu – lähiaikoina: Karvin arvioinnista erillinen opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuustyöryhmän väliraportti valmistuu syyskuussa. Ministeriön raportti avanne laajemman keskustelun sektorin tulevaisuudesta.

Editointi ja jutun koostaminen: Kristiina Andreasson

Kvs-säätiön edustajat Vapaan sivistystyön päivillä Oulussa: toimitusjohtaja Lauri Tuomi, TKI-päällikkö Heidi Kinnunen ja Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtori Mia Talikka. Kuva: Päivi Pirkkalainen/Kvs-säätiö