Skip to Content
Ajankohtaista

Tehtäväpaketti avaa oppilaille ikkunoita maailmankansalaisuuteen

Julkaistu:

Maailmankansalaisen diplomi jäsentää ja tekee näkyväksi Unescon Agenda 2030 -tavoitteita sekä kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä niin Etäkoulu Kulkurin kuin muidenkin koulujen oppilaille.

– Maailmankansalaisen kurssin tai diplomin tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisuus osoittaa ja kehittää kestävään kehitykseen liittyvää osaamista ja toisaalta myös tuottaa oppilaslähtöistä sisältöä Unescosta ja Agenda 2030 -tavoitteista, sanoo suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Satu Erra.

Kestävään kehitykseen liittyvät tehtävät on Kulkurissa eri kursseilla merkattu erillisillä symboleilla. Maailmankansalaisen diplomi tuo kootummin ja selkeästi näkyviin, mitä kaikkea kestävään kehitykseen ja Unesco-toimintaan kuuluu.

– Maailmankansalaisen diplomin tekemisen taustalla on ajatus, että diplomin avulla voidaan nostaa esiin jokin sellainen asia, jota pidämme arvokkaana.

Eri kouluasteilla on yleisemminkin diplomeja arvokkaina pidetyille asioille.

– Monissa kouluissa, kuten myös Kulkurissa, tehdään lukudiplomeja. Maailmankansalaisuudessa on kyse vähän samankaltaisesta diplominarvoisesta asiasta, joka liittyy kaikkiin oppiaineisiin.

Diplomi korostaakin Satu Erran mielestä maailmankansalaisuus-aiheen tärkeyttä, arvokkuutta ja keskeisyyttä: teema liittyy kaikkiin aineisiin jollakin tavalla – tarvetta erilliselle maailmankansalaisen oppiaineelle hän ei näe. Diplomiin liittyvien tehtävien tavoitteista Satu Erra nostaa esiin oppilaan kriittisen ajattelun kehittämisen sekä vuorovaikutuksen lähiympäristön – laajasti miellettynä – kanssa.

Maailmankansalaisen diplomia ei ole suunniteltu pelkästään Kulkurin oppilaille:

– Tarkoitus olisi tehdä siitä eräänlainen muokattava polku tai pohja, jota on helppo kehittää ja täydentää. Eri koulut voivat hyödyntää sitä omilla tavoillaan: jokaisella koululla on joku oma erityisyys, jotain sellaista annettavaa, mitä muilla ei ole.

Oppilaiden kokemukset eri puolilta maailmaa näkyviksi

Etäkoulu Kulkuri kuuluu kansainväliseen ja kotimaiseen Unesco-kouluverkostoon.

– Unesco-toiminnan näkökulmasta maailmankansalaisuuteen liittyy se, että kannetaan vastuuta maailmasta. Sen tuominen näkyväksi ja opettaminen on minusta aika keskeinen ajatus. Helposti ajatellaan, että Kulkurin oppilaat ovat automaattisesti maailmankansalaisia siksi, että asutaan poissa Suomesta, mutta eihän se aivan näinkään ole.

Opetushallituksen kuvauksen mukaan Unesco-kouluverkosto tarjoaa keinoja käsitellä ajankohtaisia ja globaaleja kysymyksiä yhdessä oppilaiden kanssa. Keskeisenä tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille paremmat lähtökohdat ymmärtää yhä monimutkaistuvaa, keskinäisriippuvuuksien maailmaa.

– Unelmani on, että oppilaat voisivat tuottaa itse tekstejä tai kuvia, jotka tarjoaisivat ikkunoita maailmankansalaisuuteen ja joita oppilaat muissa kouluissa voisivat käyttää. Pystyttäisiin tuomaan näkyväksi myös Suomessa asuville meidän oppilaiden kokemukset eri puolilla maailmaa. Siinä voisi olla jotain erityistä.

Satu Erra ei pysty tietystikään lupaamaan, että oppilaat voisivat tutustua toistensa tuottamiin sisältöihin. Oppilaat ja heidän huoltajansa päättävät, mitä tekemisistään haluavat jakaa tai esitellä julkisesti.

Toiveena oppilaiden tuottama tietopankki

Idea maailmankansalaisen diplomista on ollut mietinnässä Satu Erralla jo parin vuoden ajan. Varsinaisesti kehittely alkoi viime talvena. Maailmankansalaisen rastit -tehtäväpaketti on otettavissa käyttöön syksyllä koulun alkaessa.

Paketissa on hyödynnetty ja jäsennetty olemassa olevaa, esimerkiksi eri järjestöjen tuottamaa, materiaalia. Paketti sisältää Satu Erran mukaan erityyppisiä tehtäviä sekä pelejä. Diplomin saa, kun tehtäväpaketin on kulkenut läpi.

– Toivotaan, että kiinnostuneet oppilaat tarttuisivat tehtäviin ja sitä mukaa kehittyisi meidän oppilaiden tuottama tietopankki esimerkiksi maailmanperintökohteista tai kestävän kehityksen kysymyksistä eri puolilta maailmaa. Oppilaat voisivat maailmankansalaisen diplomia suorittaessaan lukea toistensa tuotoksia ja sillä tavalla oppia toisiltaan. Se ei olisi projekti, jolla on päätepiste jossain, vaan osa koulun toimintaa, pohtii Satu Erra.

 

Teksti: Kristiina Andreasson

 

Jaa artikkeli
Back to top