”Miksi emme puhu sodasta?” opiskelijat kysyivät

Ymmärsin jälleen, kuinka tärkeää toimittajan työssä on olla kiinnostunut myös aiheista, jotka tuntuvat itsestä kaukaisilta, kirjoittaa medialukutaitohankkeessa vapaaehtoisena työskennellyt Ippi Arjanne.

Pohdin monta päivää pää sumussa ryhmätehtävää Betlehemin yliopiston journalismin opiskelijoille. Aihe, kriittinen lukutaito, olisi valtava ja tärkeä, mutta mikä siinä olisi oleellista palestiinalaisille journalismin opiskelijoille? Minulla ei ollut minkäänlaista näppituntumaa siitä, mikä heille olisi itsestään selvää ja helppoa, mikä vaikeaa.

Yksi asia oli varma: miehitystä ja sotaa en halunnut käsitellä, sillä siitä he puhuivat varmasti tarpeeksi muutenkin. Sen sijaan halusin valita aihepiirin, joka ei juurikaan nouse otsikoihin: liikakalastuksen.

Liikakalastus on suomalaisessa keskustelussa usein vähän epäkiinnostava, liian iso, etäiseksi koettu ja monimutkainen asia. Se koskee vieläpä ruokaa, josta on tullut viime vuosina yhä poliittisempi asia. Kalastus on valtava globaali bisnes, johon liittyy myös valtavasti politiikkaa, kuten vaikkapa kalastuskiintiöitä. Sääntöjä on helppo kiertää, sillä merta ei omista kukaan.

Merten ekosysteemin tuhoutuminen on hidas mutta tuhoisa muutos, joka uhkaa sekä Välimeren rantojen kalastajien toimeentuloa ja ihmisten ravinnonsaantia että lopulta koko ihmislajin tulevaisuutta. Se on katastrofi ilman äkkinäisiä tapahtumia, ja se tapahtuu pinnan alla, näkymättömissä. Aihe on vaikea Suomessa, ja olin innokas kuulemaan, mitä Välimeren läheisyydessä elävät ihmiset tästä ajattelevat.

Mikä on tärkeää?

Pyysin opiskelijoita listaamaan juttuaiheen hahmottelun tapaan muutamia lähteitä ja olennaisia kysymyksiä, joihin he haluaisivat löytää vastauksia. Kun selitin ohjeita, etänä ja tulkin välityksellä, joku opiskelijoista kysyi jotain luokassa. Opettaja Tamara Abu Laban käänsi opiskelijan kysymyksen minulle: Miksi puhumme luonnosta ja tiedeaiheista? Miksi emme puhu sodasta, vaikka se on nyt tärkeää?

Yritin koota tuon ylemmän pohjustukseni koherentiksi vastaukseksi opiskelijalle, mutta onneksi opettaja jatkoi vastaustani paikallisesta kontekstista käsin. Hän totesi, että toimittajan on tärkeää olla utelias ja kiinnostunut muustakin maailmasta eikä vain niistä asioista, jotka ovat sillä hetkellä pinnalla. Sota on yksi asia, mutta sen takia ei saa sulkea silmiä maailmalta.

Opiskelijat kävivät hommiin. Esiin nousi paljon huomioita luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, troolareista ja myös Gazan rannikon kalastajien kohtalosta tilanteessa, jossa Israel estänyt kalastamisen. He esittivät ajatuksiaan luokan edessä yksitellen kaikille ja kuuluvalla äänellä, mitä suomalaisena syrjäänvetäytyvänä penkiltä viittaajana jaksoin hämmästellä.

Olen todella kiitollinen tuolle kysyjälle, sillä kysymys on tärkeä. Itsekin olen nuorena toimittajanalkuna monet kerrat tuskaillut aiheita, joita olen joutunut käsittelemään, etenkin vieraita ja vaikean kuuloisia, jotka menevät oman kiinnostusalueeni ohi korkealta ja kovaa. Valehtelematta jokaisella kerralla aihetta penkoessani olen kuitenkin tajunnut, että siellä epäkiinnostavassa asiassa piili tärkeitä ongelmia ja voimasuhteita. En vain ollut huomannut niitä aiemmin, koska en ollut edes vilkaissut aihetta.

Ippi Arjanne

• freelance-toimittaja ja tuottaja
• erikoistunut podcasteihin ja audioon
• työskennellyt toimittajana ja tuottajana podcast-tuotantoyhtiö Jaksomedialla sekä monessa Ylen toimituksessa
• helsinkiläinen, joka rakastaa katutanssia ja soittamista