Sivistyksen pelottomat
Tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen kehittäjä Kimmo Rönkä pitää planetaarista sivistystä kriittisen tärkeänä hmiskunnan eloonjäämiselle.
Tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen kehittäjä Kimmo Rönkä pitää planetaarista sivistystä kriittisen tärkeänä hmiskunnan eloonjäämiselle.
Enää emme voi puhaltaa yhteen hiileen, vaan meidän on sidottava hiiltä yhdessä, tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen kehittäjä Kimmo Rönkä herättelee meitä planetaarisen sivistyksen aikakaudelle.
Mitä meistä kukaan ei omista ja toisaalta mikä kuuluu meille kaikille?
Tämä pohdinta siirtää mielen alkuperäiskansoihin, joille maaperän ja vesialueiden omistaminen oli mahdoton ajatus. Edes sanaa luonto ei tunnettu, koska ihminen oli osa ympäröivää luontoa.
Omistamiselle on vaihtoehtoja
Maanomistukseen keskittyneille länsimaille omistaminen on ollut kaiken asuttamisen periaate – valtaat maan ja otat omaan käyttöösi. Meidän elämämme Suomessa pyörii yhtä lailla omistamisen ympärillä: asunnot, kesämökit ja metsät – näissä yksityisomistus on perustuslailla suojattu ja pyhyyteen verrattava asia.
Ilmastokriisi ja sen aiheuttamat monet eksistentiaaliset uhat ovat kuitenkin kääntäneet ajatuksia siihen, että meidän yksilökeskeinen oman edun tavoittelu mennyt liian pitkälle.
Mitä meille jää tämän nykyisen omistuskeskeisyyden ulkopuolelle? Planeetan tasolla on neljä ulottuvuutta, joita kukaan ei omista: syvämeri, Antarktis, avaruus ja ilmakehä.
Oman edun tavoittelumme mennyt liian pitkälle.
Syvämeri on pitkälti saanut olla rauhassa, mutta sitä uhkaa mineraalien kaivuu. Antarktis on sulamassa lähivuosisatojen kuluessa. Avaruudessa avaruusromu on muodostumassa riskiksi. Lähimpänä meitä oleva ilmakehä on vaurioitunut ihmiskunnan päästämän hiilidioksidin takia.
Kaiken on muututtava
Ilmakehä koskee kaikkia meitä ihmisiä mutta myös kaikkea elollista maan päällä ja maan pinnan alla. Luonnon monimuotoisuus liittyy aina paikkoihin, joita ihmiset ja organisaatiot omistavat, ja siksi luontoarvojen säilyttämisestä pystytään keskustelemaan. Mutta ilmakehän ongelmana on yhteisyys.
Kun fossiilisia polttoaineita käytetään, palamisessa vapautunut hiilidioksidi siirtyy ilmakehään. Jos rakennetaan käyttämällä betonia, niin yksin betonissa olevan sementin valmistus aiheuttaa seitsemän prosenttia kaikista globaaleista ilmakehän hiilidioksidipäästöistä. Teollinen ruokajärjestelmämme perustuu suurelta osin fossiilipohjaisiin lannoitteisiin.
Mitään yhtä ratkaisua ei ole, vaan yksinkertaisesti kaiken on muututtava.
Aiheuttamamme hiilidioksidipäästöt eivät koske vain meidän omia kotipihojamme, kaupunginosiamme, kaupunkeja tai maita. On aivan sama, vapautuuko hiili Kiinassa, Amerikassa vai Helsingin Kannelmäessä. Lopputulos, ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus, koskee meitä kaikkia.
Seuraava ihmiskunnan yhteinen ja äärimmäisen kiireinen projekti on hiilitasapainon saavuttaminen. Tarvitsemme aivan uuden suuruusluokan tahtotilaa yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tähän ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta kriittisen tärkeään megaprojektiin tarvitaan myös uudenlaista sivistyskäsitettä, planetaarista sivistystä.
Päätökset kantavat sukupolvien yli
Suomalainen sivistyskäsite syntyi 1800-luvulla, ja suomalainen hyvinvointi luotiin sivistämällä kansaa ja toimimalla yhteisen hyvän eteen. Nyt yhteisen hyvän määritelmää on laajennettava yhteistä maapalloamme koskevaksi.
Globaalin tahtotilan muodostumiseksi tarvitsemme keskusteluja, ymmärrystä ja yhdessä oppimista – enemmän kuin koskaan ennen.
Yhteisen hyvän määritelmä on laajennettava yhteisen maapallomme laajuiseksi.
Planetaarinen sivistys vie meidät luonnon alkuperäiskansojen viisauksien lähteelle. Päätöksiä tehtäessä mietitään aina, miten seitsemän sukupolvea meidän jälkeemme kokee asian.
Meidän on muutettava radikaalisti tapoja, joilla elämme, liikumme, rakennamme, syömme ja kulutamme. Planetaarisen sivistyksen ohjaamana ihmiskunta voi löytää ratkaisuja, joiden avulla tulevat, vielä syntymättömät sukupolvet pystyvät nauttimaan kauniista maapallostamme.
Ja hyvät ihmiset, tällä kertaa ei puhalleta yhteen hiileen. Viimeiset parisataa vuotta näin on tehty sillä seurauksella, että hiiltä on vapautunut valtavat määrät ilmakehään. Planetaariseen sivistykseen kuuluu myös sanontojen uusiminen: nyt nimittäin sidotaan hiiltä – yhdessä.
Kuva: Kimmö Röngän arkisto
Lisää aiheesta
Kirjoittaja
Kimmo Rönkä tulevaisuuden asumisen ja kaupunkiympäristöjen kehittäjä; Kvs-säätiön oppimisen toimikunnan jäsen
