Hankkeet
Valtio tarvitsee tuekseen vahvan ja toimeliaan kansalaisyhteiskunnan, kirjoittaa Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi.
Sivistysvaltiomme on kautta aikojen tukeutunut järjestöihin ja säätiöihin, kun valtion omat rahkeet eivät ole riittäneet. 1900-luvun alkupuoliskon sotien repimä, köyhä ja itsenäinen Suomi ei olisi noussut nopeasti vauraidenkansakuntien joukkoon ilman kansalaisyhteiskunnan voimaa. Kaupungeissa ja kylissä on noista ajoista alkaen toiminut lukematon määrä yhteisöjä, jotka ovat auttaneet valtiota niin sosiaaliturvan kuin sivistyksen asioissa.
Nämä yhteisöt ovat liikuttaneet kansalaisia ja tuoneet opin jokaiseen pirttiin ja saliin. Vapaaehtoistyö ja talkoot ovat kautta aikojen olleet suomalaisten erityinen voimavara ja demokratian tukipilari. Uusia taitoja opitaan niin koulun penkillä kuin vapaa-ajalla.
Nyt valtionvarainministeriön budjettiehdotusta lukiessa ei voi kuin ihmetellä, miksi sivistysvaltiotamme uhkaa alasajo. Esimerkiksi vapaalta sivistystyöltä ollaan leikkaamassa 20 miljoonaa euroa kahtena vuotena kaikkien aiemmin tehtyjen säästöjen lisäksi.
Valtio tarvitsee tuekseen vahvan, yritteliään kansalaisyhteiskunnan. Ilman sitä emme olisi nousseet yhdeksi maailman onnellisimmista ja vauraimmista valtioista. Ilman sitä emme nouse tämän päivän kriiseistä.
Taas kerran valtiomme on kurimuksen kourissa: valtion puolustus vaatii mittavan rahoituksen, sosiaali- ja terveysmenot nousevat ja velan määrä kasvaa. Maailma myllertää ympärillämme. Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainaan ei näy loppua.
Vapaa, itsenäinen ja demokratiaan uskova yhteiskunta panostaa vahvasti koulutukseen ja kansalaisyhteiskuntaan. Ne ovat henkisen huoltovarmuuden ja resilienssin tärkeimmät lähteet. Ilman niitä meillä ei ole sivistysvaltiota, jota puolustaa.
***
Lue myös: Vapaa Sivistystyö ry:n kannanotto valtion talousarvioesitykseen
