Tutki, kysy, ymmärrä -työpajat tavoittivat keväällä ja syksyllä 2026 satoja yläkouluikäisiä nuoria eri puolilla Suomea. Etä- ja lähitoteutuksina tehdyissä työpajoissa avattiin nuorille tieteen tekemistä, tutkijan arkea sekä kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisiä aloja. Tiedekasvattaja Sara Salvén pohtii kokemustaan ja oppilaiden palautteita luokkahuoneissa ja linjoilla.
Työpajoissa nuoret tapasivat tutkijan, kuulivat tutkimuksen eri vaiheista ja pääsivät suunnittelemaan pienryhmissä omat tutkimusasetelmansa. Tiedekasvattajana esittelin nuorille erilaisia määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä, minkä jälkeen oppilaat pääsivät soveltamaan oppimaansa omissa tutkimussuunnitelmissaan.
Yläkoulun opetussisältöihin eivät sinällään kuulu suoranaisesti tutkimukseen liittyvät aiheet, kuten erilaiset suuntaukset tai artikkeleiden vertaisarviointi. Työpajojen päätteeksi 7.–9.-luokkalaisilta oppilailta kerätyssä palautteessa toistuikin nimenomaan se, että monelle nuorelle tutkimuksen tekeminen oli ennestään varsin tuntematonta.
Tuntui arvokkaalta kuulla, kuinka moni nuori kuvasi oppineensa ensimmäistä kertaa, mitä tutkimus käytännössä tarkoittaa. Palautteissa kerrottiin muun muassa: ”Opin, mikä on tutkimus”, ja eräs oppilas kiteytti: ”Pitää tehdä töitä ennen kuin saa vastauksen tutkimuksissa.”
Oppilaat kertoivat oppineensa erilaisista tutkimusmenetelmistä, tiedonkeruusta ja tutkimuksen suunnittelusta: ”Opin eri tapoja, joilla tutkijat keräävät tietoa.”
”Tutkijat tutkii kaikkee”
Tutkijan työn arki ja realiteetit herättivät nuorissa kiinnostusta.
Oppilaita askarruttivat esimerkiksi tutkijan koulutuspolku, väitöskirjan tekeminen ja palkkataso. Vastauksissa näkyi ymmärrys siitä, että tutkijan työ vaatii sekä aikaa että sitoutumista. Samalla monet yllättyivät työn monipuolisuudesta. Eräs oppilas kirjoitti oivalluksekseen: ”Opittiin, että tutkijat tutkii kaikkee”, kun taas toinen totesi: ”Oivalsin, kuinka monipuolista ja monelta kantilta pohtivaa tutkijan työ on.”
Työpajojen tutkijavieraat avasivat nuorille myös ajankohtaisia tutkimusaiheitaan, jotka liittyivät muun muassa globaaliin kansalaisuuteen, katsomusaineiden opetukseen, tekstitaitoihin, kestävyyskasvatukseen ja antirasismiin. Tutkijoiden vierailujen avulla nuorille tuli näkyväksi, kuinka monenlaisia aiheita tutkimuksen keinoin voidaan käsitellä ja kuinka niistä saatava tieto rakentaa yhteiskuntaa.
Ilmastonmuutoksen psykologisia puolia ja ilmastoahdistusta tutkivan kasvatuspsykologi Salla Veijonahon vierailun jälkeen yksi oppilas kirjoitti oppineensa, että ”psykologia on kattavampi kuin luulin”, ja toinen kertoi ylipäätään ymmärtäneensä, että on olemassa sellainen ilmiö kuin nuorten ilmastoahdistus.
Tutkimus ei synny taikaloitsuin
Työpajojen tärkein anti oli nuorten tiedepääoman vahvistaminen. Oppilaat kuvailivat työpajaa kiinnostavaksi ja helposti lähestyttäväksi tavaksi tutustua tutkimukseen.
Kaikista nuorista ei tule väitöskirjatutkijoita tai tutkijatohtoreita, eikä se ollut työpajojen tarkoituskaan. Tavoitteena oli lisätä nuorten ymmärrystä siitä, miten tutkimustietoa tuotetaan ja miksi sitä tarvitaan. Yhteiskunnassa tehdään jatkuvasti päätöksiä kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon pohjalta, joten tutkimuksen perusteiden tunteminen tukee myös aktiivista kansalaisuutta ja kansalaistaitoja.
Työpajapalautteiden perusteella tavoite saavutettiin: työpajoihin osallistuneet nuoret saivat konkreettisen käsityksen siitä, ettei tutkimus synny taikaloitsuin, vaan säntillisen suunnittelun, systemaattisen tiedonkeruun ja tutkijan eettisen vastuun tunnistamisen kautta. Samalla he pääsivät kurkistamaan monisäikeiseen akateemiseen maailmaan, joka tulee monille ajankohtaiseksi vasta myöhemmin korkeakouluopintojen parissa.
Olisinpa itse päässyt tällaiseen työpajaan nuorempana!
Tutki, kysy, ymmärrä -tiedetyöpajat
Tutki, kysy, ymmärrä -työpajat järjestettiin osana Nova-hanketta. Hankkeessa tutustutettiin nuoria kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaloihin sekä tieteellisen tiedon kriteereihin ja tuottamiseen näillä aloilla.
Hanketta koordinoi Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.) ja rahoitti Suomen Kulttuurirahasto.