Nova-hankkeessa tutustutetaan nuoria kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden tutkimusalaan sekä tieteellisen tiedon kriteereihin ja tuottamiseen näillä aloilla.
Tutki, kysy, ymmärrä – ihminen ja yhteiskunta tutkijan linssien läpi
Yläkoulun oppilaille tarjottavissa työpajoissa esitellään yleistajuisesti kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekemisen perusasioita:
miten tutkimuskysymyksiä muotoillaan
miten tietoa kerätään ja
miten tutkimukseen perustuva tieto eroaa mielipiteistä, uskomuksista tai yksittäisistä väitteistä.
Pajoissa oppilaille rakentuu aiempaa laajempi käsitys siitä, miten tieteellistä tietoa tuotetaan, ja miksi tutkimukseen perustuva tieto on keskeistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa. Myös käsitys tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä kasvaa.
Työpajoja on mahdollisuus tilata koulun tiloihin eri puolille Suomea. Tiedekasvattaja on opettajan lisäksi joko paikan päällä (HSL-alueella) tai etänä (muualla Suomessa).
Työpajoja järjestetään keväällä 7.4.-29.5.2026 ja syksyllä 10.8.-30.10.2026.
Oppilaiden tiedepääoma sekä kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden tuntemus lisääntyy.
Oppilaat kohtaavat tutkijoita ja tutustuvat tieteen tekemiseen aitojen yliopistokontaktien avulla. Heidän ymmärryksensä tutkijan ammattista lisääntyy.
Oppilaiden kyky arvioida tietoa ja tiedonmuodostamista lisääntyy.
Tiedetyöpajat tukevat suoraan perusopetuksen opetussuunnitelman (OPS 2014) tavoitteita erityisesti tieteen ja tutkimuksen ymmärtämisen, kriittisen ajattelun sekä tiedon arvioinnin osalta.
Työpajat tukevat erityisesti OPSin laaja-alaisen osaamisen tavoitteita:
• L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen: oppilaat harjoittelevat kysymysten asettamista, tiedon tarkastelua ja perusteltujen johtopäätösten tekemistä.
• L4 Monilukutaito: oppilaat oppivat arvioimaan erilaista tietoa, tunnistamaan tieteellisen tiedon piirteitä sekä erottamaan tutkimukseen perustuvan tiedon mielipiteistä ja tulkinnoista.
Tutkimuksellinen oppiminen eri oppiaineissa: työpajat tukevat erityisesti yhteiskuntaopin, historian ja muiden yhteiskunnallisten oppiaineiden tavoitteita, mutta vahvistavat yleisesti oppilaiden valmiuksia ymmärtää tiedonmuodostusta.
Nova-työpajat vahvistavat myös oppilaiden tiedepääomaa: he kohtaavat tutkijoita, tutustuvat tutkijan ammattiin ja näkevät tieteen tekemisen konkreettisena ja saavutettavana toimintana. Tämä tukee OPSin tavoitetta lisätä oppilaiden ymmärrystä tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja kasvattaa aktiivisia, kriittisesti ajattelevia kansalaisia.
Toivomme, että Nova-työpajat tarjoavat opettajille helpon ja pedagogisesti perustellun tavan syventää OPSin tavoitteita käytännönläheisesti ja innostavasti.
Tutki, kysy, ymmärrä -työpajavaraukset
Syksyn työpaja-ajat 10.8.-30.11.2026 ovat nyt varattavissa.
Kuka olet?
Olen väitöskirjatutkija Koulutuksen tutkimuslaitoksella Jyväskylän yliopistolla. Taustaltani olen mm. yhteisöpedagogi (ylempi AMK), aikuiskouluttaja, puuseppä, joogaohjaaja ja luonnossa haahuilija.
Mitä tutkit?
Tutkin järjestöissä ja vapaassa sivistystyössä toteutettavaa kestävyyteen tähtäävää koulutusta. Olen kiinnostunut siitä, millaiselta kestävät tulevaisuudet näyttävät näiden toimijoiden mielestä sekä mitkä asiat mahdollistavat ja estävät heidän kestävyyskoulutustaan. Kestävyydellä tarkoitan sellaista tilaa, jossa koko planeetan erilaiset elolliset ja elottomat olennot sekä näiden muodostamat ekosysteemit voivat hyvin.
Miten kiinnostuit aiheesta?
Koen, että meidän ihmisten täytyy ottaa isompi vastuu tämän planeetan hyvinvoinnista ja edistää aktiivisemmin kestävämpää tapaa olla ja toimia tällä yhteisellä ja rajatulla planeetalla. Olen pitkään toiminut järjestöjen koulutustoiminnan parissa ja ajattelen, että järjestöissä on paljon mahdollisuuksia edistää kestävyyttä. Aihetta ei ole paljoa Suomessa tutkittu, minkä vuoksi lähdin itse tutkimaan sitä väitöskirjassani.
Pekka Koskinen
Kuva: Heikki Nenonen
Kuka olet?
Työskentelen tutkijatohtorina Helsingin yliopistolla. Olen aiemmalta koulutukseltani kasvatustieteen maisteri, jolloin pääaineenani oli yleinen ja aikuiskasvatustiede.
Mitä tutkit?
Tällä hetkellä olen mukana isossa tutkimushankkeessa, jossa tutkimme eri vähemmistöjen ja marginalisoitujen ryhmien demokraattisen osallistumisen eriarvoisuutta yhdessä näiden ryhmien edustajien ja heidän parissaan työskentelevien tahojen kanssa. Minua kiinnostaa erityisesti kansalaisjärjestöjen rooli ja merkitys demokraattisen osallistumisen paikkana. Kiinnostuin kansalaisjärjestöistä tehdessäni väitöskirjatutkimustani hankkeessa, jossa tutkimme suomalaisen vammaisliikkeen historiaa ja nykyisyyttä.
Miten kiinnostuit aiheesta?
Sanotaan, että Suomi on järjestöjen luvattu maa. Järjestöjen ja niiden jäsenmäärä suhteessa väkilukuun on niin suuri, että tälläkin hetkellä jokainen meistä kuuluu noin kolmeen järjestöön. Yhtäältä minua kiinnostaa se, mitä me ihmiset tuolta toiminnalta haluamme ja toisaalta se, miten poliittinen päätöksenteko vaikuttaa meidän toimintamahdollisuuksiimme järjestöissä ja niiden kautta koko yhteiskunnassa.
Maija Jones
Kuka olet?
Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolta. Aiemmalta taustaltani olen filosofian maisteri.
Mitä tutkit? Tutkimuksessani tarkastelen, miten keskusteleva oppimistapa voi auttaa tukemaan antirasistista ajattelua. Olen erityisesti kiinnostunut oppimisympäristöistä, joissa on vain tai pääsääntöisesti valkoisia – eli valkoiseksi identifioituvia – oppilaita. Pohdin millaiset keskustelut näissä ”valkoisissa oppimisympäristöissä” voivat aidosti haastaa rasismia ja rasistisia rakenteita. Miten voimme rakentaa avointa ja rehellistä dialogia, joka auttaa oppilaita tunnistamaan erilaisia näkökulmia?
Miten kiinnostuit aiheesta? Ennen tutkimuksen tekemistä olin opettajana Itä-Lontoossa. Minulla oli paljon oppilaita erilaisista taustoista ja työssäni näin, miten rasismin eri muodot vaikuttivat oppilaitteni arkeen ja tulevaisuuksien mahdollisuuksiin. Kiinnostus ”valkoisiin oppimisympäristöihin” on syntynyt tutkimuksen aikana, kun aloin keskustelemaan rasismista asiantuntijoiden sekä tutkimukseen osallistuvien nuorten kanssa. Aihe on myös minusta todella tärkeä yhdenvertaisuuden rakentamiselle suomalaisessa yhteiskunnassa.
Penni Pietilä
Kuva: Emmi Pollari
Kuka olet?
Olen tutkijatohtori Itä-Suomen yliopistolla. Koulutustaustaltani olen filosofian tohtori.
Mitä tutkit?
Teen poikkitieteistä etnografista kouluntutkimusta, jossa tutkin etenkin tekstikäytänteitä sosiaalisena toimintana ammatillisessa koulutuksessa.
Miten kiinnostuit aiheesta? Ihmettelin, miksi joskus ajatellaan, että vaikkapa autonasentajan ei juuri tarvitsisi elämässään lukea ja kirjoittaa. Tekstien avulla pidetään nimittäin yhteyttä muihin, saadaan tietoa maailmasta, kerrotaan ja toimitetaan itselle tärkeitä asioita ja osallistutaan yhteisten päätösten tekemiseen. Teksteillä toimiminen on siis supertärkeää meille kaikille. Siksi tutkin sitä, miten amiksessa teksteillä toimitaan. Tutkimukseni tavoite on reiluuden lisääminen yhteiskunnassa. Ajattelen, että myös amiksessa pitäisi oppia todella hyvin lukemaan ja kirjoittamaan – riippumatta siitä, miten kenenkin kotona ja kaveripiirissä lukemiseen ja kirjoittamiseen suhtaudutaan.
Salla Veijonaho
Kuka olet?
Olen filosofian tohtori ja työskentelen tällä hetkellä päätoimisesti tutkijatohtorina Oulun yliopiston psykologian ja kasvatustieteen tiedekunnassa.
Mitä tutkit?
Tutkin nuorten ilmastoahdistusta ja sitä, miten se on yhteydessä nuorten ympäristövastuulliseen toimintaan ja yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi tutkin, millaisten työkalujen avulla nuoret pystyisivät kanavoimaan omaa ilmastoahdistustaan rakentavasti.
Miten kiinnostuit aiheesta?
Monet tutkijat sanovat, että meillä olisi jo kaikki tarvittavat työkalut ja tietämys ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta esteet sen tekemiseen löytyvät ihmisen pään sisältä. Lisäksi ilmastonmuutos nähdään yleensä ensisijaisesti ympäristön ongelmana, mutta siihen liittyy myös monia psykologisia kysymyksiä. Minua ajaa halu ymmärtää paremmin näitä psykologisia haasteita ja esteitä sekä sitä, miten niistä voitaisiin päästä yli.
Niina Putkonen
Kuka olet?
Olen katsomusaineiden didaktiikan yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Työssäni opetan opettajaopiskelijoita: tulevaisuuden luokanopettajia, aineenopettajia ja varhaiskasvatuksen opettajia.
Mitä tutkit?
Olen tutkinut katsomusaineiden opetusta eri näkökulmista, esimerkiksi hyvän elämän ja planetaarisuuden kysymyksiä pohtien. Erityisesti olen tutkinut koulun islamin opetusta. Tällä hetkellä viimeistelen aiheesta väitöskirjaa. Väitöskirjassa tutkin moninaisuutta koulun islamin opetuksessa.
Miten kiinnostuit aiheesta?
Työskentelin aiemmin koulun islamin opettajana. Opettajan työ ja työskentely lasten ja nuorten kanssa herättivät ensikiinnostukseni tutkimusaihetta kohtaan. Aihettani on tutkittu Suomessa vain vähän. Pidän aihetta tärkeänä, sillä moninaisuutta käsittelevä tutkimus lisää tietoa ja ymmärrystä erilaisista ihmisistä sekä elämän moninaisista ilmiöistä.
Riikka Suhonen
Kuka olet?
Olen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Aiemmalta koulutukseltani olen filosofian maisteri (Afrikan-tutkimus), lisäksi olen suorittanut toisen maisterintutkinnon kehityksen ja viestinnän alalta (Communication for Development).
Mitä tutkit?
Tutkin väitöskirjassani globaalia kansalaisuutta ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Olen kiinnostunut siitä, missä määrin ammattiin opiskelevat nuoret (ja aikuiset) saavat olla muutakin kuin tulevia työntekijöitä: myös ajattelevia, maailmasta kiinnostuneita ja siihen vaikuttavia kansalaisia.
Miten kiinnostuit aiheesta?
Olen aiemmin työskennellyt ja toiminut vapaaehtoisena kehitysyhteistyö- ja järjestösektorilla. Työskentelin pitkään ammatillisessa oppilaitoksessa kansainvälisyyskoordinaattorina. Valmistellessani Erasmus+-hankehakemusta globaalista kansalaisuudesta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista koetin etsiä taustaksi tutkimustietoa, mutten kerta kaikkiaan löytänyt aiheesta ammatillisen koulutuksen näkökulmasta silloin (vuosina 2019–2020) mitään. Päätin siis itse lähteä tutkimaan! Aihe on tärkeä koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta, koska lähes puolet nuorista Suomessa jatkaa peruskoulun jälkeen ammatillisessa koulutuksessa. Jokaisella tulisi koulutuspolusta riippumatta olla yhtäläinen mahdollisuus oppia ymmärtämään globaaleja ilmiöitä ja omaa osaansa maailmassa laajemmin.
