Leena-Maija Rossi: ”Vertaisarvioinnit ovat kaksisuuntaisia akateemisia lahjoja”

Sukupuolentutkimuksen professori raivaa täydestä kalenteristaan tilaa tieteellisten käsikirjoitusten arvioimiselle, sillä silloin voi oppia itsekin uutta. #Vertaisarvioin-kampanjan juttusarjassa tuomme esiin tutkijoiden ajatuksia tieteen laadun varmistamisesta.

”Lyhyesti sanottuna vertaisarviointi on tärkeää tieteellisen toiminnan laadun varmistamista. Se takaa, että tutkimuksen nimissä ei voida julkaista mitä tahansa. Totta kai systeemissä voi olla porsaanreikiä, jos arvioija tekee työnsä välinpitämättömästi.

Parhaassa tapauksessa vertaisarvioinnit ovat kaksisuuntaisia akateemisia lahjoja, joista hyötyvät sekä tutkimusten kirjoittajat että niiden arvioijat.

TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN koulutustilaisuuksissa olen tähdentänyt, että tekstit kohentuvat aina, kun arvioija lukee ne huolellisesti ja kirjoittaa hyvin perustellut kommenttinsa, vaikka viilaukset olisivat aivan pieniäkin.

Muistan kyllä vieläkin, miten nuorena tutkijana pahastuin vuosien takaisesta, tyrmääväksi kokemastani  palautteesta. Luin kommentit nopeasti ja järkyttyneenä jätin koko artikkelin sikseen. Kun paljon myöhemmin luin palautteen uudelleen, huomasin, että tekstistä olisi voinut kehittyä ihan hyvä artikkeli, jos olisin malttanut suhtautua kommentteihin rauhallisemmin.

On sanottava, että tieteellisten julkaisujen toimittajat tekevät hienoa ja arvokasta työtä myös silloin, kun miettivät, miten esittävät arvioita kirjoittajille.

Tekstit kohentuvat aina, kun arvioija lukee ne huolellisesti ja perustelee kommenttinsa.

Myös vertaisarvioija voi oppia jotakin uutta, kun lukee arvioitavia tekstejä. Tiedekuntamme tutkimuksen varadekaanina minun aikani on niin kortilla, että ajantasaisen tutkimuskirjallisuuden seuraaminen on haasteellista.

Kun vertaisarvioin, saan luettavakseni uusinta tutkimusta ja löydän lähdeluetteloista hyviä kirjallisuusvinkkejä. Siksi mielelläni vertaisarvion, jos vain ehdin.

SUKUPUOLENTUTKIMUS VAKIINTUI akateemiseksi tieteenalaksi Yhdysvalloissa 1980-luvulla ja Suomessa 1990-luvulla. Lapin yliopistossa sukupuolentutkimus sijaitsee kasvatustieteiden tiedekunnassa. Keskeiset tutkimusaiheet liittyvät tällä hetkellä pitkälti sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen.

Vähemmistöjen oikeudet ja ihmisten yhdenvertainen kohtelu ovat aikamme tärkeitä kysymyksiä. Pelkkä sukupuoli ei tahdo enää riittää tutkimuskohteeksi, koska ihmisten identiteetit ja se, miten meitä kategorisoidaan, ovat niin moniperustaisia.

Keskeiset tutkimusaiheet liittyvät tällä hetkellä pitkälti sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen.

Koska sukupuolentutkimus on monitieteinen ja tieteidenvälinen ala, alan julkaisuihin kirjoittavat tutkijat saattavat tulla hyvinkin eri suunnilta monenlaisine perspektiiveineen. Siksi arvioitava teksti saattaa tulla kirjoittajalle bumerangina takaisin, jos ei löydy arvioijia, joilla olisi tarpeeksi alan teoreettisen keskustelun ja aineiston tuntemusta. Silloin palaute saattaa myös keskittyä siihen, mitä tekstissä ei ole sen sijaan, että arvioija osaisi katsoa, mitä siinä on ja miten se saadaan paremmaksi.

On tärkeää, että suomen kieli säilyy tutkimuskielenä. On toki olennaista kirjoittaa englanniksi ja julkaista kansainvälisesti. Äidinkielisessä ajattelussa ja kirjoittamisessa on kuitenkin jotakin erityistä. On mielenkiintoista, miten asiat ilmaistaan eri kielissä eri tavoin. Suomenkielisten lehtien ja kirjojen julkaisijat tekevät arvokasta kulttuurityötä, jonka toivon säilyvän tulevaisuudessakin. 

OLI KYLLÄ SYKÄHDYTTÄVÄÄ, kun sain vertaisarvioijilta ja toimittajilta ensimmäisen kerran sellaisen palautteen, että tekstille ei tarvinnut tehdä yhtään mitään. Kun kirjoitin ihan ensimmäisiä kansainvälisiä artikkeleita, jouduin hiomaan tekstiä paljonkin. Palaute esitettiin kuitenkin todella rakentavasti ja hienosti. Se oli nuorelle tutkijalle ihana osoitus siitä, että oikeilla jäljillä oltiin.”

Haastattelu: Suvi Ruotsi

Oma tiedonlähteeni

• Sukupuolentutkimus on oman alani keskeisin, perinteikkäin julkaisu. Sitä nuorempi Suomen Queer-tutkimuksen Seuran SQS-lehti on myös tosi hieno julkaisu, joka on ollut alusta pitäen avoimesti luettavissa verkossa. Alussa se oli kustannuskysymys. Nyt ratkaisu on osoittautunut hyväksi jutuksi, kun lehden arkistoja ei ole tarvinnut digitoida. Kumpikin lehti löytyy tiedelehtien yhteiseltä Journal.fi -alustalta.

Leena-Maija Rossi

• on sukupuolentutkimuksen professori Lapin yliopistossa.

Lisää aiheesta :

• Ruotsi, S. (2024). Johanna Vuorelma: ”Vertaisarviointi on tieteen keskeisintä ydintä”. 21.11.2024. #Vertaisarvioin-kampanja, Kvs-säätiö.
• Isopahkala-Bouret, U. (2024). Tiedejulkaisemisen monimuotoisuutta vahvistetaan vapaaehtoisvoimin. Aikuiskasvatus, 44(3), 166–167.