Aikuiskasvatus-tiedelehti: Kilpailu työpaikoista alkaa jo yliopistossa – tutkijat kannustavat omien mallien rakentamiseen

Yliopistot valmentavat opiskelijoitaan yhä kilpaillummille työmarkkinoille: heitä ohjataan kehittämään itseään, verkostoitumaan ja hankkimaan työkokemusta. Tuore vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että työllistettävyyden ihanteet heijastavat korkeakoulutuksen rakenteita ja työelämän odotuksia.

”… vaikka täällä koulussa epäilyttää, että, muut opiskelee yhtä tosi varmanolosesti vaikka eihän se niinkään oo ja ite on vaan haahuillu ympäriinsä”, metsätieteitä opiskeleva Reetta, 26, kuvaa opinpolkuaan.

Hän ei ole kokemuksineen yksin.

Opiskelijat tavoittelevat nopeaa valmistumista, oman alansa työkokemusta, monitaitoisuutta, verkostoja ja joustavaa työntekijyyttä. Tavoitteita ohjaa työllistettävyyden kulttuurinen mallitarina.

Korkeakoulututkijat Inka Hirvonen, Päivi Siivonen ja Katri Komulainen selvittivät, miten opiskelijat asemoivat itsensä suhteessa työllistettävyyden vaateisiin ja ideaaleihin. Vertaisarvioidun tutkimuksen tulokset on julkaistu Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa.

Tutkimukseen haastateltiin 30 yliopisto-opiskelijaa eri tieteenaloilta, ja aineisto analysoitiin narratiivisella otteella. Tutkijoita kiinnosti, miten opiskelijat oikeuttavat, puolustavat ja selittävät toimintaansa tai syyttävät itseään poiketessaan ideaaleista.

”Yllätykseksemme yliopisto-opiskelijat kokevat riittämättömyyttä jo opintojen aikana ennen valmistumistaan”, he sanovat.

Korkeakoulut talouden moottorina

Uusliberalismissa korkeakoulutuksen tehtäväksi on muodostunut talouskasvun edistäminen. Se heijastuu opiskelijoihin tehokkuusvaatimuksina: Opinnoista pitää suoriutua nopeasti ja siirtyä sujuvasti työelämään. On ehdittävä kerryttää oman alan työkokemusta, verkostoitua ja markkinoida itseään. On myös oltava valmis muuttamaan työn perässä.

”Työllistettävyyden ihanteista poikkeaminen saa opiskelijat tuottamaan selontekoja, jotka heijastavat koulutukseen sisältyviä paineita. Selonteoissa opiskelijat pyrkivät esittämään itsensä haluamallaan tavalla esimerkiksi potentiaaliselle työnantajalle”, tutkijat toteavat.

Selonteon käsite juontuu sosiolingvistisestä tutkimuksesta.

Opiskelijoiden kokemukset esiin

Työllistettävyyttä on aiemmin tutkittu varsin kritiikittömästi työelämätaitojen näkökulmasta. Näkökulman siirtäminen opiskelijoiden kokemuksiin paljastaa yhteiskunnallisia rakenteita.

Tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, millaisia huolia, toiveita ja odotuksia yliopisto-opiskelijoilla on työelämästä.

”Työllistettävyyden ideaalit ja vaateet vastuuttavat yksilön ja kyseenalaistavat tämän kyvykkyyden sen sijaan, että velvoitteet ja muutospaine kohdistuisivat instituutioiden ja rakenteiden toimintaan ja epäkohtiin. Tieteenalaan katsomatta työllistettävyyden ideaalit synnyttävät puutteellisuuden kokemuksia”, tutkijat toteavat.

He korostavatkin tarvetta vahvistaa yliopisto-opetuksessa kriittistä ymmärrystä ja kykyä haastaa työllistettävyyden kulttuurisia odotuksia.

”Kun lisätään opiskelijoiden kriittistä ymmärrystä työllistettävyyden mallitarinasta, he voivat saada valmiuksia haastaa sitä ja pyrkiä rakentamaan työllistettävyyttään itselleen sopivalla tavalla, omista lähtökohdista käsin”, Inka Hirvonen, Päivi Siivonen ja Katri Komulainen sanovat.

Tekijät

• Inka Hirvonen on kasvatustieteen maisteri ja väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa
• Päivi Siivonen on filosofian tohtori, kasvatustieteen professori ja dosentti Turun yliopistossa
• Katri Komulainen on psykologian tohtori ja professori Itä-Suomen yliopistossa

Tutustu tiedeartikkeliin

• Hirvonen, I., Siivonen, P., & Komulainen, K. (2025). ”Muut opiskelee yhtä varmanolosesti ja ite on vaan haahuillu ympäriinsä”: Yliopisto-opiskelijoiden selontekoja suhteessa työllistettävyyden mallitarinaan. Aikuiskasvatus, 45(4), 269-282. https://doi.org/10.33336/aik.145556

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437