Euroopan aikuiskoulutusjärjestön (EAEA:n) maaraportit esittävät kansalaisyhteiskunnan näkemyksen aikuiskoulutuksen kehityssuuntauksista Euroopassa. Raporttien mukaan aikuiskoulutuspoliittiset linjaukset korostavat työmarkkinoiden tukemista, mutta alan ongelmana on rahoituksen vähyys.
EAEA:n jäsenilleen tekemään kyselyyn perustuvat, vuoden 2024-2025 maaraportit esittelevät 12 maan poliittisia näkemyksiä, rahoitushaasteita ja aikuiskoulutuksen suuntauksia. Raporteissa ovat edustettuina Itävalta, Belgia, Suomi, Saksa, Unkari, Irlanti, Portugali, Slovenia, Ruotsi, Sveitsi, Turkki sekä Iso-Britannia.
Raportit tarjoavat kansalaisyhteiskunnan näkemyksen, joka täydentää maiden virallisia tietoja, kuten Euroopan työvoimatutkimusta vuodelta 2023 ja Euroopan aikuiskoulutustutkimusta vuodelta 2022.
Kyselyssä tiedusteltiin mm. vastaajien kantaa eurooppalaiseen aikuiskoulutuspolitiikkaan, joka painottaa taitoja ja työelämäosaamista. Lisäksi kysyttiin tekoälyn käytöstä aikuiskoulutuksessa, oppijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta politiikkaan ja päätöksentekoon sekä aikuiskoulutuksen rahoitustilanteesta.
Maaraporttien 2024-25 päähuomiot
Maakohtaiset aikuiskoulutuksen poliittiset linjaukset seuraavat eurooppalaista suuntausta ja keskittyvät pääasiassa työllisyyteen ja työmarkkinoiden tarpeisiin.
67 % organisaatioista on ottanut tekoälyn käyttöön jollain tavalla: osana opetusta ja oppimista, arvokkaana ammattitaitona tai hallinnollisten tehtävien tukena. Loput 33 % ovat vielä epävarmoja tekoälyn käyttöön liittyvien riskien, kuten eettisten huolenaiheiden, vuoksi.
Aikuiskoulutuksen kansalaisjärjestöt jatkavat ponnistelujaan saadakseen paikan päätöksentekoprosesseissa, mutta aikuisopiskelijoilla ei useimmissa maissa ole mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.
Rahoitus on yleinen haaste aikuiskoulutuksen alalla sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Se aiheuttaa lukuisia ongelmia, kuten opiskelumahdollisuuksien puutteellisen tarjonnan monissa maissa.
- 50 % vastaajista ilmoitti, että rahoitustilanne heidän maassaan on heikentynyt;
- 33,3 % vastaajista ilmoitti, että rahoitustilanne heidän maassaan on pysynyt samana;
- 16,7 % vastaajista ilmoitti, että rahoitustilanne heidän maassaan on hieman parantunut.
Rahoitusleikkaukset varjostavat kehitystä Suomessa
Kvs-säätiön ja Vapaa Sivistystyö ry:n edustajat vastasivat maaraporttikyselyyn Suomen osalta. Heidän mukaansa Suomen aikuiskoulutuksen ja -kasvatuksen alalla on tapahtunut monia uudistuksia vuosina 2024–2025.
Ensimmäinen on kehitteillä oleva jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus, joka julkaistaan vuonna 2026. Toinen tärkeä kehitysaskel ovat perustaitojen kansalliset osaamismerkit (KAPOS-merkit), joita alettiin käyttää vuonna 2024. KAPOS-merkit luovat digitaalisesti käytettävän osaamismerkin suoritetuista kursseista ja koulutuksista, ja tekevät näkyväksi sekä arjessa että työelämässä tarvittavaa osaamista.
Vuonna 2024 Kvs-säätiö koordinoi sivistyksen teemavuotta, jonka tapahtumiin osallistui yli 200 000 henkilöä. Teemavuosi lisäsi myös vapaan sivistystyön näkyvyyttä Suomessa.
Näistä positiivista kehitysaskelista huolimatta aikuiskoulutuksen tilanne on heikentynyt hieman Suomessa, mikä johtuu pääosin alaan kohdistuneista suurista rahoitusleikkauksista.
VST ry:n ja Kvs:n mukaan aikuisten oppimista ja koulutusta koskeva käsitys on tällä hetkellä hyvin kapea Euroopan unionin politiikassa, ja tätä näkökulmaa tulisi laajentaa. Lisäksi äärioikeiston nousu on haastanut maahanmuuttajien koulutuksen monissa maissa. Euroopan unionin tulisi aktiivisesti korostaa maahanmuuttajien koulutuksen merkitystä, ja hyödyntää siinä aikuiskoulutusta ja -kasvatusta.
***
Teksti perustuu EAEAn ja Vapaa Sivistystyö ry:n julkaisemiin artikkeleihin maaraporteista.
Vapaa sivistystyö ry on EAEAn varsinainen jäsen, ja Kvs-säätiö on associate-jäsen. EAEAn maaraportit julkaistaan kahden vuoden välein.
Kvs-säätiö hoitaa useita EAEAn viestintätehtäviä opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen tukemana.