Aikuiskasvatus-tiedelehti: Työn tehostaminen syö merkityksellisyyttä media-alan tietotyössä

Media-alan toiminnan tehostaminen voi heikentää median kykyä toteuttaa sivistyksellistä rooliaan, osoittavat Katriina Tapanila ja Päivi Siivonen vertaisarvioidussa tiedeartikkelissaan.

Työn tehostamiseen tähtäävä lean-ajattelu, tutummin liinaus, on vakiintunut osaksi mediatalojenkin arkea, kun kilpailu yleisöstä ja mainostajista kiristyy yhä.

Katriina Tapanila / Valokuvaamo Magio

Tehostamisella on kuitenkin kääntöpuolensa: se heikentää työn merkityksellisyyden kokemusta erityisesti journalistisessa työssä ja vaikeuttaa median tehtäviin kuuluvaa kansalaisten sivistämistä ja demokratian tukemista.

Aikuiskasvatuksen tutkijat Katriina Tapanila ja Päivi Siivonen tarkastelevat ilmiötä Aikuiskasvatus-tiedelehdessä julkaistussa vertaisarvioidussa tiedeartikkelissaan.

”Tuomme keskusteluun media-alan tietotyöntekijöiden kokeman työn merkityksellisyyden ja työn tehostamisen välisen suhteen median sivistyksellisen roolin näkökulmasta.”

Median sivistyksellinen rooli on kansalaisten ymmärrystä, oppimista ja yhteiskunnallista osallistumista edistävä tehtävä, jota se toteuttaa luotettavalla tiedonvälityksellä, valvomalla vallankäyttöä ja herättämällä keskustelua.

Journalistit  kielteisimpiä liinaukselle

Tutkimuksen aineistona oli kaksi media-alan ammattilaisille suunnattua kyselyä, joihin vastasi noin 200 henkilöä. Avovastaukset analysoitiin temaattisesti.

Päivi Siivonen / Turun yliopisto

”Kyselyymme vastanneiden journalistien työssä työn merkityksellisyys linkittyy median sivistystehtävään, joka on aikuiskasvatuksellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä”, Tapanila ja Siivonen sanovat.

Muita merkityksellisyyden lähteitä ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, yleisön palveleminen ja ammatillinen kehittyminen.

”Journalistit suhtautuvat tehostamiseen muita tietotyöntekijöitä kielteisemmin. Tulkitsemme, että tämä johtuu suurelta osin median sivistyksellisen roolin painottumisesta journalistien työssä”, tutkijat toteavat.

Journalistin arjessa liinaus näkyy esimerkiksi kiireenä, ”klikkien” mittaamisena ja vaatimuksena tuottaa yhä lyhyempiä tekstejä.

”Se tuntuu myös käytännössä vaatimukselta tehdä monimutkaisista asioista yksinkertaisempia kuin ne ovat”, eräs tutkimukseen haastateltu toimittaja kertoo.

Tehostaminen vie aikaa sisällön laadulta ja yhteiskunnalliselta vaikuttavuudelta. Samalla vaarantuu työn keskeinen merkityksen lähde: mahdollisuus tehdä syvällistä, ymmärrystä lisäävää journalismia.

Tasapaino ratkaisee

Tehokkuus, työn merkityksellisyys ja yhteiskunnallinen vastuu olisi Tapanilan ja Siivosen mukaan sovitettava yhteen media-alan kehittämisessä.

”Näin varmistetaan, että median sivistyksellinen rooli ei jää tehostamisen varjoon, vaan media-alan työntekijät ovat motivoituneita tekemään laadukasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä ja heillä on siihen riittävät resurssit”, he sanovat.

Viestinsä tutkijat suuntaavat erityisesti media-alan esihenkilöille. Heillä on valtaa siihen, miten työn tehostamisen, työn merkityksellisyyden ja median sivistystehtävän tasapainoa rakennetaan organisaatioiden päätöksenteossa ja työprosesseissa.

Tiedeartikkeli on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa ”Lean-ajattelu media-alan tietotyössä ja työn merkityksellisyys” -hanketta (2023–2025).

Tekijät

• Katriina Tapanila, KT, KTM, tutkijatohtori, Turun yliopisto
• Päivi Siivonen FT, professori, Turun yliopisto

Tutustu tiedeartikkeliin

• Tapanila, K., & Siivonen, P. (2026). Työn merkityksellisyys ja median sivistyksellinen rooli yhä tehostetummassa media-alan tietotyössä. Aikuiskasvatus, 46(2), 86–103. https://doi.org/10.33336/aik.161417

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437