Ammattikorkeakoululla on annettavaa globaalien ongelmien ratkaisemiseen – Tehtävää on lavennettava ekososiaaliseen sivistykseen

Jos pidetään tärkeänä, että ammattikorkeakoulut osallistuvat koulutuksellaan ja tutkimuksellaan tulevaisuuden maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseen, niiden tehtävä on ajateltava toisin.

”Ammattikorkeakouluilla on annettavaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä, ekososiaalisen sivistyksen tuottamisessa ja ekokriisien ehkäisemisessä, jos käsitystä niiden tehtävästä laajennetaan nykyisestään”, sanovat ammattikorkeakoulun rooliin perehtyneet koulutuksen tutkijat Hannu L. T. Heikkinen ja Harri Kukkonen.

Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimuksessaan ”Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna – Osaaminen, sivistys ja tiedon intressit” he esittelevät toisinajatellun näkemyksen ammattikorkeakoulusta.

Tiedeartikkeli on vapaasti luettavissa tiedelehtien Journal.fi-palvelussa.

Tutkimus kumpuaa ihmiskuntaa uhkaavista maailmanlaajuisista haasteista, joista akuuteimpia on ilmaston lämpeneminen seurannaisvaikutuksineen, kuten ruokatuotannon kriiseineen ja kiihtyvine pakolaisaaltoineen.

Laki jättää tilaa sivistykselle

Nykyisellään laki velvoittaa ammattikorkeakouluja palvelemaan alueellisia paikallisia työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi räätälöityjä koulutuksia ja työelämälähtöistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa eli TKI-toimintaa. Jo nyt laissa mainitaan sivistys opetuksen perustana.

”Koulutuspuheeseen juurtunut osaamisperustaisuus kuitenkin kiteytyy koulutuskustannusten optimoinniksi: työnantajat saavat osaavaa työvoimaa, jonka tuottamiseen käytetään mahdollisimman vähän resurssia. Talouden näkökulmasta voidaan pitää tarpeettomana investoida filosofisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten kysymysten käsittelyyn koulutuksessa”, tutkijat kritisoivat.

Heikkinen ja Kukkonen perustavat tutkimuksensa antiikin filosofin Aristoteleen klassiseen erotteluun tiedon muodoista ja filosofi Jürgen Habermasin teoriaan tiedon yhteiskunnallisista intresseistä. Tutkijoiden lanseeraama laaja näkemys vie ammattikorkeakouluja kohti ekososiaalista sivistystä.

Välittömien hyötyjen lisäksi pitkäjänteisyyttä

Laajan näkemyksen toteuttamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, laajakatseisuutta ja tavoitteiden tarkistamista: välittömien hyötyjen rinnalla on tavoiteltava kauaskantoisia ratkaisuja.

”Ammattikorkeakoulut voivat tulevaisuudessakin kantaa alueellista vastuuta yhdessä työelämän kanssa. Globaalisti kontekstualisoituneessa näkemyksessä huomioidaan nykyistä paremmin pitkäkestoiset vaikutukset ympäristölle, ihmiskunnalle ja luonnolle”, Heikkinen ja Kukkonen toteavat.

Keskusteluun tarvitaan niin koulutuspolitiikan päättäjät kuin tutkijat sekä koulutuksen hallinnossa ja työelämäyhteistyössä toimivat sekä opiskelijat.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
• on ilmaiseksi luettavissa Journal.fi-palvelussa heti, kun numero on ilmestynyt
• on Aikuiskasvatuksen Killan palkitsema Vuoden Aikuiskouluttaja 2019
• tavoittaa laajan yleisön, joka ulottuu tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa. 

Lisätiedot 

Terhi Kouvo, toimituspäällikkö, Aikuiskasvatus, 0400 396 437, terhi.kouvo(a)kvs.fi