Digiperustaidot tukevat maahanmuuttaneiden naisten toimijuutta

AMI-säätiön rahoittamassa pilottihankkeessa vahvistettiin maahanmuuttaneiden aikuisten naisten digitaitoja. Digiperustaitojen oppimisen myötä oma arki helpottuu. Digitaidot myös avaavat jatkopolkuja ammatilliseen koulutukseen ja työelämään.

– Omassa elämässä pärjääminen kohentuu, kun ihminen saa digirohkeutta, tiivistää projektipäällikkö Seija Purhonen pilottihankkeen keskeisen tavoitteen.

Opetushallituksen lanseeraama digirohkeus-termi kuvaa Seija Purhosen mukaan erittäin hyvin osallistujien etenemistä perustaitokoulutuksissa. Pilottihankkeen osallistujilla ovatkin digitaidot olleet hallussa vaihtelevasti. Digitaitoja on voitu lähteä opettelemaan esimerkiksi tietokoneen käynnistämisestä alkaen. Myös suomen kielen osaaminen on ollut vaihtelevaa, joten koulutuksissa on käytetty selkosuomea.

– Matalan kynnyksen palveluita ja joustavia polkuja työelämään sekä koulutukseen kaipaavat naiset, joilta puuttuu esimerkiksi kielen kanssa tukeva lähiverkosto, sanoo hankkeessa työskennellyt erityisopettaja Vilma Kosonen.

Vilma Kosonen nostaa esimerkkinä kotiin jäävän naisen, jolla ei ole kokemusta suomalaisesta palveluyhteiskunnasta ja koulutuksesta. Pohjatiedot ja taidot vieraassa maassa toimimiseen ja asioimiseen voivat olla erittäin puutteelliset. Tällaisessa tilanteessa henkilö on läheisten tai ystävien avun varassa – tässä kohdassa suomalaisella yhteiskunnalla olisi parantamisen varaa Vilma Kososen mukaan. Ilman digiperustaitoja on hyvin vaikeaa hoitaa muun muassa omia terveysasioitaan.

– Hankkeen tavoitteena on tukea näiden naisten omaa toimijuutta – digirohkeus ja toimijuus ovat keskeisiä, pohtii Vilma Kosonen.

”Koulutusmahdollisuuksien monipuolistamista tarpeen edistää”

– Suomessa on tällä hetkellä aikuisille hyvin vähän tarjolla ihan perustasolta, nollatasolta lähteviä digiperustaitokoulutuksia ilmaiseksi tai pienellä rahalla, sanoo Seija Purhonen.

Mitä kautta kursseja on tarjottu kohderyhmälle?

– Saatiin yhteistyökumppaniksi Monika-Naiset liitto ry. He ovat tarjonneet asiakkailleen osallistumismahdollisuutta kursseille. Se on osoittautunut todella helpoksi ja hyväksi tavaksi, sanoo Seija Purhonen.

Monika-Naiset ovat jakaneet tietoa kursseista eri kanavissaan sekä kohdennetusti asiakkailleen, joiden he kokevat tällaisesta koulutuksesta hyötyvän.

– Monika-Naisten kautta kiinnostuneet löytävät helposti näille kursseille. On ollut todella olennaista, että itse ei ole tarvinnut kulkea etsimässä ja stressaantumassa, vaan näitä kursseja on tarjottu ohjatusti, sanoo Vilma Kosonen.

Pilottihanketta on rahoittanut Ami-säätiö.

– Ami-säätiö on suhteellisen uusi toimija apurahakentässä. Meille vinkattiin 2023 alkuvuodesta mahdollisuudesta hakea Amin apurahoja ja tartuimme heti tilaisuuteen. Säätiön painopistealueet ja meidän tavoitteemme nivoutuivat mukavasti yhteen, sanoo Kvs-säätiön TKI-päällikkö Heidi Kinnunen.

– Ami-säätiöllä on intressejä kokeilla erilaisia menetelmiä, joilla maahanmuuttajat saadaan paremmin mukaan koulutuksiin ja työelämään. Variaatiota koulutukseen osallistujissa on niin paljon, että koulutusmahdollisuuksien monipuolistamista olisi tarpeen edistää, sanoo Seija Purhonen.

Nyt toteutettu pilotti auttaa Seija Purhosen mukaan osaltaan näkemään, millaisia työelämään johtavat polut voisivat olla.

Yhteisopettajuus mahdollistaa yksilöllisen tuen ryhmässä

Pilottihankkeessa järjestettiin neljä erillistä kurssia syyskuun 2023 ja toukokuun 2024 välisenä aikana. Yksittäisen kurssin laajuus oli 33 tuntia ja kesto 6-7 viikkoa.

– Tapaamisia oli kahdesti viikossa. Kesto hiukan vaihteli riippuen siitä kuinka monta tuntia oli per päivä, täsmentää Seija Purhonen.

Kursseilla kokeiltiin yhteisopettajuutta, mukana oli sekä digiopettaja että erityisopettaja.

– Yhteisopettajuus on ollut todella tärkeätä osallistujien erilaisista taustoista johtuen. Ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ja voidaan antaa myös yksilöllistä tukea, sanoo Seija Purhonen.

Myös Vilma Kososen mielestä yhteisopettajuus on ollut erinomainen asia –”kuin kahdet kädet oppitunneilla”.

Pilottitutkimus maahanmuuttajanaisten voimaannuttamisesta työelämään on antanut uusia näkökulmia tälle kohderyhmälle suunnattujen koulutusten sisältöjen ja suunnittelun sekä jatkokehittelyn osalta.

– Tulee mieleen interaktiivisuus ja kannustaminen jonkin verkkoalustan käyttöön, sanoo Seija Purhonen.

Koulutuksessa on esimerkiksi ollut kokeilussa ThingLink, joka voi auttaa asioiden kertaamisessa opetuspäivien välillä ja niiden jälkeen. Tällaista tukimateriaalia on Suomessa aika vähän aikuisille – saati maahanmuuttajille, joilla on suppea luku- ja kirjoitustaito pohtii Vilma Kosonen.

Vilma Kosonen haluaa nostaa esiin palvelujen ja koulutusten kehittämiseen liittyen tärkeän huomion:

– Keskeinen kehittämisen paikka ja oppi on se, miten saada käyttäjien oma ääni, oma näkökulma ja omat ajatukset mukaan palvelujen kehittämiseen.

Teksti: Kristiina Andreasson
Kuva: Unsplash

Lisätietoja
Lue lisää hankkeesta: Pilottitutkimus maahanmuuttajanaisten voimaannuttamisesta työelämään
Ami-säätiö
Monika-Naiset liitto ry