Sivistys on toimintaa paremman tulevaisuuden eteen

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi. Teemavuoden vaikuttavuutta peilattiin Sivistyksen teemavuoden jälkilöylyt – arkisivistys ja hyvä elämä -keskustelussa. Hyvin sanottu -tapahtumaan liittynyt keskustelu on katsottavissa Yle Areenassa 26.12.2025 asti.

Sivistyksen teemavuosi oli kaikille avoin tapahtumien vuosi, jonka aikana sivistyksen päältä pyyhittiin pölyt. Vuoden aikana sivistys tuotiin tähän päivään ja kaikkien arkeen. Teemavuoteen liittyi Suomessa ja ulkomailla yli 200 tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 250 000 henkeä. Teemavuotta koordinoi 150-vuotisjuhliaan viettänyt Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.). Osana teemavuoden tapahtumia Kvs-säätiön ylläpitämä Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi järjesti näyttelykiertueen. Kiertonäyttely vieraili kahdellatoista paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Teemavuoden vaikuttavuutta peilattiin 26.11.2025 tiedekeskus Sopessa järjestetyssä Sivistyksen teemavuoden jälkilöylyt – arkisivistys ja hyvä elämä -keskustelussa. Keskustelijoina olivat presidentti Tarja Halonen, filosofian tohtori Pekka Sauri, Nuorisoala ry:n varapuheenjohtaja Nette Rimpioja ja Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi. Keskustelun vetäjänä oli Kvs-säätiön TKI-päällikkö Heidi Kinnunen.

Sivistyksen teemavuoden jälkilöylyt – arkisivistys ja hyvä elämä -keskustelun teemoja olivat muun muassa kestävä tulevaisuus, digitalisaatio ja elinikäinen oppiminen.

Sivistys on kansallisen turvallisuuden perusta

Sivistyksen teemavuoden aikana sanoitettiin uudestaan sivistystä, sille haettiin uusia merkityksiä. Samalla löytyi sivistyksen uusi kiteytys: Sivistys on voimavara, kansallisen turvallisuuden perusta ja toimintaa paremman tulevaisuuden eteen.

Viime vuosiin on mahtunut runsaasti haasteita ja ongelmia: muun muassa pandemiakriisi, ilmastonmuutokseen liittyviä rajuja sääilmiöitä, demokratian haasteita ja sota Euroopassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Miten sivistys voi olla voimavara kriisien keskellä?

– Kriisin kohdatessa [yhteiskunnan] heikot kohdat tulevat näkyviin, toteaa Tarja Halonen.

Halonen huomauttaa myös, ettei yhteiskunnan epäkohtia voi korjata kriisin tai konfliktin aikana: Korjaukset on tehtävä hyvinä aikoina.

Sivistys on voimavara, kansallisen turvallisuuden perusta ja toimintaa paremman tulevaisuuden eteen.

Kestävä tulevaisuus ja ilmastonmuutos ovat välillä tuntuneet jäävän muiden kriisien varjoon julkisessa keskustelussa.

– Ilmaston lämpeneminen tulee koskettamaan nykyistä sukupolvea, mutta vielä voimakkaammin tulevia sukupolvia. Toivoisin, että tässä maassa ja maailmassa tehtäisiin ratkaisuja pidemmälle aikavälille, sanoo Nuorisoala ry:n varapuheenjohtaja Nette Rimpioja.

Nette Rimpiojan mielestä sivistys sekä järjestöjen ja tieteen kautta tehtävä työ ovat hyvin tärkeitä ilmastonmuutoksen torjumisessa ja kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.

Digitalisaatio vaatii tekoälysivistystä

Digitalisaatio näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa monin eri tavoin.

– Ihmisyyden ja teknologian välinen raja siirtyy vaivihkaa silmiemme edessä arkisissa tilanteissa, sanoo Pekka Sauri.

Rajankäynti on Saurin mukaan tärkeää: tekoälyn pitää pysyä apuvälineenä. Kasvokkaisen kohtaamisen pitää olla ihmisyyden perusasetus, johon teknologiaa suhteutetaan. Pekka Saurin tuoreimmassa kirjassa pohditaankin tekoälyn ja ihmisyyden välisiä rajoja. Teos on kirjoitettu yhteistyössä Johanna Kukan kanssa.

– Tekoäly pystyy tuottamaan erilaisia sisältöjä rajattomasti. Se myös tietää asioista paljon enemmän kuin kukaan yksittäinen ihminen. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen pitää pystyä näkemään isompia kokonaisuuksia ja strategisia tavoitteita, joiden saavuttamiseen käytetään teknologiaa apuna tekoälyn hahmossa, Pekka Sauri sanoo.

Lauri Tuomi nostaa esiin tarpeen tekoälysivistykselle ja tekoälyn vastuullisen käytön:

– Tekoälyn käyttöä ei voi poissulkea; se on taito, jota tarvitaan. Esimerkiksi Kvs-säätiön ylläpitämässä Etäkoulu Kulkurissa on yhdessä mietitty pelisäännöt tekoälyn käytölle ja hyödyntämiselle.

Sivistystä ei ole ilman elinikäistä oppimista

Sivistyksen teemavuonna kansalaiskeskusteluissa nousi vahvasti esille, että sivistystä ei ole ilman elinikäistä oppimista. Miten oppiminen ja vuorovaikutus rakentavat sivistystä?

– Tärkeä ja ajankohtainen kysymys! Tällä hetkellä tilanne on kaksijakoinen: Meillä on Euroopassa ylevätkin tavoitteet elinikäiselle oppimiselle. Unesco korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä perustavanlaatuisen oikeutena kaikille, sanoo Lauri Tuomi.

Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi on eurooppalaisen aikuiskoulutusjärjestö EAEA:n hallituksen puheenjohtaja. Hänellä on näkökulma elinikäisen oppimisen kentän käytännön tilanteeseen:
– Sekä EU:n budjetti että kansalliset budjetit ovat tiukilla. Koulutuksesta ja nimenomaan elinikäisen oppimisen osiosta on tehty isoja säästöjä Suomessakin. Tulevaisuutta ei ole ilman osaamista. Sivistystä ei ole ilman, että kaikilla on mahdollisuus oppia, Lauri Tuomi painottaa.

– Maailma muuttuu niin kovalla vauhdilla, että se, mitä on opiskeltu kymmenen vuotta sitten voi olla nyt jo vanhaa. Tarvitset jatkuvasti uutta tietoa, että pysyt työelämässä kiinni, sanoo Nette Rimpioja.

– Oppiminen ei myöskään ole sidottu ikään, Lauri Tuomi muistuttaa.

Yhteinen keskustelu vahvistaa sivistysvaltiotamme

Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi kiteyttää 26.11.2025 keskustelun tällä tavoin:

– Sivistyksen teemavuoden jälkilöylyt osoittivat, että yhteistä keskustelua tarvitaan, jotta voimme yhdessä vahvistaa sivistysvaltiotamme. Keskustelun voisi kiteyttää siten, että sivistys on ennen kaikkea toimintaa paremman huomisen puolesta. Saimme keskustelusta hyvät virikkeet siihen, miten sivistyksen pelotonta puolustamista kannattaa jatkaa.

Sivistyksen teemavuoden jälkilöylyt – arkisivistys ja hyvä elämä -keskustelu on katsottavissa Yle Areenassa 26.12.2025 asti.