Miten perustaidot ja osaamismerkit liittyvät toisiinsa?

Erityisopettaja Vilma Kosonen kirjoittaa kokemuksistaan osaamismerkkien pilotoinnissa: "Osaamismerkkien oppimistavoitteet, arviointi ja oppimateriaali tulee kiinnittää tehtävätyyppeihin ja tilanteisiin, joissa opiskelijat niitä käyttävät."

Syyskuun alussa huomasin seisovani opiskelijoideni edessä hieman hämmentyneenä. Minun piti selittää itsellenikin uusi asia: aikuisten perustaitojen osaamismerkit ja niiden suorittaminen.

Huomasin nopeasti opiskelijani reagoivan opintosuorituksia koskevaan selitykseeni kohteliaasti, mutta hieman kysyvästi. He olivat tulleet koulutukseen harjoittelemaan perustaitoja ennen ammatilliseen koulutukseen tai työnhaun valmennukseen siirtymistä. Oppitunnin jälkeen jäin pohtimaan itsekin: Mistä tässä on kysymys? Miksi digitaitoja, numero- ja taloustaitoja sekä tekstitaitoja harjoittelevien pitäisi olla kiinnostuneita osaamismerkkien suorittamisesta?

Koulutusteni ensimmäisinä päivinä kartoitin opiskelijoideni osaamistarpeita, tavoitteita ja toiveita. Huomasin, että monet opiskelijoiden esiin nostamat asiat olivat samankaltaisia kuin osaamismerkkeihin kirjatut oppimistavoitteet. Opiskelijat toivoivat esimerkiksi oppivansa kirjoittamaan suomeksi tietokoneella erilaisia tekstejä, luomaan ja lähettämään asiakirjoja digitaalisesti sekä asioimaan monenlaisissa palvelujärjestelmissä. Moni opiskelijoiden kuvaama osaamistarve tai oppimisen tavoite kiinnittyi nimenomaan arjesta tai työelämästä kumpuavaan konkreettiseen tilanteeseen ja samalla myös siihen, mitä itse kutsuisin perustaito-osaamiseksi.

Monet aikuisten perustaitojen opetusta koskevat tutkimukset ja hankkeet vahvistavat saman asian, jonka olen työssäni jo aiemmin huomannut: Aikuisilla opiskelijoillani on usein valtava kokemustausta useasta maasta, moninaisia taitoja ja vahvuuksia oman elämänsä toimijoina. He saattavat navigoida sujuvasti puhelimillaan monien eri maiden järjestelmissä ja viestiä läheisilleen useissa eri kanavissa – useilla eri kielillä, vaikka formaalin oppimisen piirissä heidän osaamisensa usein näyttäytyy kapeana (esim. Mustonen ym. 2021).

Miten tämä sitten liittyy osaamismerkkien pilotointiin ja perustaitojen opetukseen?

Havaintojeni pohjalta muodostin itselleni uuden tavoitteen seuraavia pilotointikoulutuksia ajatellen. KAPOS-merkkien oppimistavoitteet ja arviointi (sekä oppimateriaali) tulee kiinnittää tehtävätyyppeihin ja tilanteisiin, joissa opiskelijat niitä käyttävät. Taitoja voidaan myös arvioida funktionaalista näkökulmaa hyödyntäen: opiskelija voi osoittaa osaamistaan omaan elämäänsä liittyvillä tehtävillä tai tavoilla. Tekstitaitojen osaamistaan voi näyttää esimerkiksi CV:tä kirjoittaessa tai työhön liittyvän tekstin/ohjeen/sisällön kirjoittamisessa.

Toivon, että jatkossa merkkejä suorittaessaan opiskelijoille jäisi yhä konkreettisempi käsitys omasta osaamisestaan ja mahdollisuuksista sen soveltamiseen. Merkkien laajempi merkitys kaipaa mielestäni vielä jatkokehittelyä ja vaatii oppilaitosten, järjestöjen sekä työelämätoimijoiden yhteistyötä. Oppijoille olisi aidosti hyötyä, jos osaamismerkit tunnistettaisiin osoitukseksi tietyn asian osaamisesta.