Start-upit valtasivat korkeakoulut – murentaako akateeminen yrittäjyys sivistysyliopiston?

Yrittäjyyden eetos on saanut korkeakouluissa niin suuren sijan, että voi kysyä, onko niistä tullut kansantalouden renkejä.

– Yrittäjyystoiminta nivoo korkeakoulutuksen osaksi kilpailukyky-yhteiskuntaa, jonka lähtökohtia ovat yrittäjämäisyys ja innovatiivisuus. Ihanneopiskelija on unelmiaan toteuttava, intohimoinen, päämäärätietoinen yrittäjä, sosiologian väitöskirjatutkija Henri Koskinen sanoo.

Hänen tutkimuksensa ”Yrittäjäyhteisön taika” ilmestyi Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa. Vertaisarvioitu julkaisu pureutuu akateemiseen yrittäjyyteen kriittisellä ja uteliaalla otteella.

Innostuneiden innovaattoreiden taikapiiri

Yrittäjyystoiminta on osa korkeakoulujen kolmatta tehtävää eli yhteiskunnallista vaikuttamista ja palvelua. Käytännössä se on yrittäjyyskasvatusta, opiskelijoiden start-up-yhteisöjä, tapahtumia, tempauksia ja innovaatioihin tähtäävää tutkimusta.

Akateemisesta yrittäjyydestä viriävää uutta innovaatiotaloutta kaupataan korkeakoulujen verkkosivuilla innostuneiden, yhteiset arvot jakavien ihmisten taikapiirinä. Samalla yrittäjyyteen piirtyy kiinnostava ristiriita.

– Yhtäältä kannustetaan ratkaisemaan yhteiskunnan ja organisaatioiden ongelmia ja vaikuttamaan maailman tilanteeseen, toisaalta toimintaa sävyttävät positiivisuus, leikkisyys ja epämuodollisuus, Koskinen kuvaa.

Prekaarin yksinyrittäjän ahdinko

Jos korkeakoulut verkkosivuillaan rakentavatkin kuvaa menestyvistä ja innostuneista akateemisista yrittäjistä, todellisuus on toisenlainen, osoittaa prekaariaktivisti-tutkija Eetu Viren näkökulmatekstissään.

Valtaosa suomalaisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Paradoksaalista kyllä, taloudellisesti ahtaimmalla ovat ne, jotka ovat vaihtaneet palkkatyön yrittämiseen voidakseen tehdä työnsä kunnolla, ei euroina vaan työn laatuna mitattavan menestyksen takia.

– Nykyajan yrittäjä on esimerkiksi kätilö tai sairaanhoitaja, joka haluaa luoda tasavertaisen hoivasuhteen potilaisiinsa tai barista, joka haluaa tehdä parempaa kahvia tai ehkä vastavalmistunut tohtori, joka kokee, että yliopiston projektijärjestelmässä on mahdotonta tehdä tutkimusta itsenäisesti, Viren havainnollistaa.

Miten käy sivistysyliopiston?

Yrittäjyyden arvot omaksuneet korkeakoulut tuottavat itseohjautuvia, aktiivisia, innovatiivisia ja tehokkaita asiantuntijoita työelämän tarpeisiin ja kansantalouden kasvun turvaksi. Syrjäyttävätkö työllistettävyyden ja yrittäjyyden painotukset sivistysyliopiston, joka perustuu teoreettiseen tietoon ja kriittiseen ajatteluun?

– Työelämässä arvostetaan opiskelijoiden mukaan pikemminkin yrittäjämäisiä kuin akateemisia taitoja, teemanumeron päätoimittaja Päivi Siivonen sanoo.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen lupaus panostaa yliopistojen perusrahoitukseen, käytännössä tutkimukseen ja opetukseen, on hänestä tervetullut.

– Keskustelua täytyy kuitenkin jatkaa siitä, miten taata laadukas, kriittinen ja riippumaton tutkimustieto tulevaisuudessa.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu tiedejulkaisu verkossa
• on ilmaiseksi luettavissa heti, kun numero on ilmestynyt
• ilmestyy neljästi vuodessa 80-sivuisena
• tavoittaa laajan yleisön, joka ulottuu tutkijoita ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• on Kansanvalistusseuran ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) yhteinen julkaisu
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa.

Lehden aiempia numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, Aikuiskasvatus, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437