150 sanaa sivistyksestä
Johanna Enqvist työskentelee museologian apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa.
Johanna Enqvist työskentelee museologian apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa.
Sivistys versoo uteliaisuudesta ja oivalluksista kohti tietävän ihmisen määrittelemiä ihanteita sekä ihmisiksi elämisen taitoa, kirjoittaa museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist.
SIVISTYS NIMEÄÄ ihmisen ajassa kiteytynyttä yhteistä tietoisuutta, sukupolvet ylittävää viisautta ja parviälyä. Kaikkea sitä, mitä olemme olleet, mitä olemme nyt ja mitä meistä on tuleva.
Sivistys versoo uteliaisuudesta ja oivalluksista kohti tietävän ihmisen määrittelemiä ihanteita sekä ihmisiksi elämisen taitoa.
Sivistys kietoutuu kulttuurin ja kulttuuriperinnön käsitteisiin vihjaten, että ihminen eroaa perustavanlaatuisesti muista eläimistä. Sivistymättömyys assosioituu puolestaan vaistonvaraiseen eläimellisyyteen, kuvitteelliseen luonnontilaan tai anarkistiseen kaaokseen, jossa vallitsee vahvimman oikeus ja elämä pelkistyy selviytymistaisteluksi.
SIVISTYKSEN NIMISSÄ on aiheutettu myös kosolti kärsimystä: toiseuttamisen työkaluna, harvoille ja valituille kuuluvana etuoikeutena sekä vallakkaiden määritteleminä normeina. Sivistyksen historian ja synkän perinnön tiedostaminen kuulunee sekin sivistykseen.
Moninaisten merkitystensä kautta sivistyksen käsite avaa tilan kohtaamisille ja keskusteluille, joissa erilaisia käsityksiä on mahdollista verrata ja sovittaa yhteen. Sivistyksen raamittamat pohdinnat tuottavat toivottavasti tulkintoja, jotka kunnioittavat ihmisyyden ja elämän monimuotoisuutta.
Itse asetan sivistyksen ytimeksi ylisukupolvisen vastuun, huolenpidon ja empatian, joka ulottuu ihmisten lisäksi koko elonkirjoon.
Kuva: Johanna Enqvist
