150 sanaa sivistyksestä
Brjön Wallén on Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtaja.
Brjön Wallén on Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtaja.
Sivistyksessä sulautuvat yhteen kaikki elämänlaajuisen oppimisen elementit, kirjoittaa Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.
SUOMEN PERUSTUSLAISSA luetaan kansalaisten perusoikeuksiin monta sivistykseen liittyvää asiaa, kuten yhdenvertaisuus, sananvapaus ja julkisuus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, vaali- ja osallistumisoikeudet, sivistykselliset oikeudet ja vastuu ympäristöstä.
Perustuslaissa on naulattu toimivan demokratian ja oikeusvaltion periaatteita, jotka näkyvät sivistyksellisinä oikeuksina:
”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.” (16 § Sivistykselliset oikeudet)
VAPAAN SIVISTYSTYÖN OPPILAITOKSET, eli kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset, toimivat vahvasti perustuslain hengessä sivistyksellisten ja muiden perusoikeuksien toteuttamiseksi Suomessa.
Kansan alistuksesta siirryttiin kansanvalistukseen ja kansansivistykseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Näillä eväillä rakennettiin Suomen itsenäisyyttä.
Sivistyksellisten oikeuksien linjauksissa korostuu itsekasvatuksen idea: ”… jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus… kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.” Kaveria ei jätetä. Jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet täyteen potentiaaliin kasvamiseksi.
Koulutus kasautuu, osaaminen kehittyy. Sivistyksessä sulautuvat yhteen kaikki elämänlaajuisen oppimisen elementit.
Kuva: Nina Ahtola
