Sivistyksen pelottomat
Kuulun ensimmäiseen sukupolveen, joka alkoi viettää paljon aikaa netissä. Minun ikäluokkani sukupolvikokemus olivat kaupallisten radiokanavien keskusteluhuoneet, nimimerkeille keskusteluun tarkoitettu IRC, tsättäilyyn tarkoitettu ohjelma ICQ ja myöhemmin Irc-galleria.
Näimme ensimmäisenä, miten sosiaalinen internet kehittyi. Ensin keskusteltiin anonyymisti nimimerkeillä, sitten nimimerkki yhdistyi kuvaan ja suunnilleen 2010-luvun taitteessa kuva yhdistyi oikeaan nimeen Facebookin myötä. Sen jälkeen anonyymius katosi ja meillä kaikilla oli digitaalinen identiteetti.
Aluksi emme tienneet, mitä digitaalinen identiteetti tarkoittaa, joten olimme huolimattomia ja annoimme Facebookille tietojamme surutta.
Ihmisten sosiaaliset kohtaamiset alkoivat olla teknologiayhtiöille rahanarvoisia. Esimerkiksi 2000-luvun alussa perustettu Habbo Hotel oli alkeellinen virtuaalinen tila, johon lapset ja nuoret kuluttivat välillä tolkuttoman määrän rahaa ostaakseen virtuaalisia huonekaluja, joiden arvo todellisessa maailmassa oli nolla. Se oli alku kehitykselle, jota on vaikea pysäyttää.
Digitaalisesta kaupankäynnistä on hyvää vauhtia tulossa arkipäivää. Peleissä ja keskusteluun tarkoitetuissa virtuaalisissa tiloissa ostetaan ja myydään digitaalista taidetta, pelien rekvisiittaa ja esimerkiksi vaatteita.
Suuret yhtiöt tulevat kovaa vauhtia mukaan tähän markkinaan. Nike ja Adidas julkaisevat nyt kilpaa digitaalisia lenkkareita. Samaan aikaan Facebookille, Googlelle ja muille yhtiöille antamamme tiedot kulkevat jatkossa aina mukanamme hintalapun kanssa. Tietojen avulla mainostaja näkee, mikä meistä on houkuttelevaa.
Näistä digitalisaation kehityskuluista selvitäksemme tarvitsemme digitaalista lukutaitoa. Meidän pitää kyetä suhtautua kriittisesti palveluihin, meistä kerättäviin tietoihin ja meille myytäviin digitaalisiin tuotteisiin. Jokainen tuleva sukupolvi viettää edellistä enemmän aikaa virtuaalisissa tiloissa, joten heille digitaalinen lukutaito on yhä tärkeämpi kansalaistaito.
Kirjastot olivat 2000-luvun taitteessa paikkoja, joissa moni meni ensimmäistä kertaa nettiin. Kirjasto tarjosi laitteet ja apua nettisurffailuun. Nyt melkein kaikilla on pääsy nettiin omasta takaa. Sen sijaan tarvitaan yhä enemmän sisällöllistä apua.
Haaveilen maailmasta, jossa kirjasto on ottanut roolin digitalisaation seuraavassa vaiheessa, jossa ihmisten ajan ja rahan käyttö on siirtynyt yhä enemmän virtuaalisiin tiloihin. Kirjastosta saisi apua paitsi laitteiden teknisestä käytöstä myös siitä, millainen netin käyttö on mielekästä, mitä tietoja kannattaa antaa ja millaiseen tahoon voi luottaa. Tarvitsemme tällaista neuvonantajaa kipeästi.
Lue lisää:
Digisyrjäyttämistä vastaan tarvitaan tukea, mutta myös välineitä
Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa vahvistetaan työikäisten digitaalisia perustaitoja, jotta pärjääminen arjessa, työssä tai opinnoissa paranee.
