

Lukutaidon merkitys tulevaisuustaitona kasvaa jatkuvasti. Työn murros muuttaa monia aloja ja elinkeinoja sekä lisää entisestään vaatimusta elinikäisestä oppimisesta.
Suomi on lukutaidon kärkimaa, mutta lasten väliset osaamiserot ovat kasvussa. Samalla suhtautuminen lukemiseen on muuttunut kielteisemmäksi kaikenikäisillä. Lukutaito mahdollistaa tasa-arvoisen osallistumisen yhteiskuntaan. Aikuisten lukutaidon tukeminen on keskeistä myös lasten lukutaidon kannalta. Tunnistammeko riittävän hyvin aikuisten lukutaitotarpeita ja -vaatimuksia erilaisissa ympäristöissä?
Turun AMK:n opiskelijat tutkivat alkuvuodesta 2021 lukutaidon merkitystä paikallisissa organisaatioissa osana sosiaalipedagogiikan opintojaan. Lukukeskus oli mukana tarjoamassa taustatietoa Turun opintokokonaisuuteen.
Suurimmassa osassa organisaatioita luku- ja kirjoitustaidot koettiin työpaikalla hyviksi. Osassa oli kuitenkin tunnistettu heikon lukutaidon tuomat haasteet toimintaan.
Aikuiset eivät saa tukea perustaitoihin
Haastatteluissa kirjoitustaito nähtiin yhtä tärkeänä, ellei jopa tärkeämpänä osana työvalmiuksia kuin lukutaito.
Erilaisen materiaalin tuotanto onkin nykyään erottamaton osa lukutaitoa – monilukutaito merkitsee kykyä tulkita, hankkia ja tuottaa erilaista sisältöä eri kanavissa ja eri formaateissa. Tämä näkyy entistä selvemmin myös eri elinkeinoalojen taitovaatimuksissa.
Lähes kaikissa haastatteluissa nousi esiin tietoisuuden puute tukea tarjoavasta tahosta. Myös organisaatioissa, joissa oli tiedostettu luku- ja kirjoitustaidon tuen tarve, ei ollut tietoa tahosta, jonne henkilöitä voisi ohjata.
Suomesta puuttuukin yksi, nimetty taho aikuisten teksti- ja lukutaitojen tukemiseen. Tietoisuuden lisääminen lukutaidon tukipalveluista ja niiden jalkauttaminen heikosti lukevien saavutettaville on tärkeä kehityskohde, joka vaatii eri alojen yhteistyötä.
Lukutaito on tulevaisuustaito
Luku-, kirjoitus- ja laskutaito ovat perustaitoja, joilla on suuri merkitys niin jatko-opintojen, elämänhallinnan kuin jatkuvan oppimisen perustana.
Aikuisten taitotutkimuksista tiedämme, että suomalaisista aikuisista 11 prosentilla on heikko lukutaito. Se vaikeuttaa yhteiskunnassa ja työelämässä pärjäämistä.
Suomessa ei ole systemaattisesti tutkittu aikuisten lukutaidon suhdetta työelämätaitoihin.
Englantilaisen selvityksen mukaan työelämässä olevat heikosti lukevat eivät yleensä hakeudu lukutaitoa parantaviin ohjelmiin tai tukitoimien piiriin. Organisaatiot sopeuttavat omaa toimintaansa korvatakseen työntekijöidensä heikkoja taitoja sen sijaan, että tukisivat niiden kehittämistä ja parantamista.
Heikon lukutaidon vaikutus jää näin helposti piiloon, vaikka sillä voi olla tuottavuutta alentava vaikutus. Lukutaidon ylläpito vaatiikin, että sen merkitys tiedostetaan ja siitä puhutaan laajasti eri toimialoilla.
Luku- ja tekstitaitojen tukemisesta työpaikoilla hyötyy paitsi organisaatio, myös koko yhteiskunta, kun ihmisten osaamistaso nousee.
Lukukeskus on lukemisen ja lukutaidon asiantuntijaorganisaatio. Se kokoaa tietoa lukemisesta ja lukutaidosta sekä toimii asiantuntijana kansainvälisissä verkostoissa. Lukukeskus järjestää ainoana Suomessa järjestelmällisesti kirjailijavierailuja sekä vaikuttaa hanketoiminnalla ja julkaisee kahta kirjallisuuslehteä.