Lapsella on oikeus äidinkieleen ulkomaillakin – Kielisiteen vaalimiseen on tarjolla tukea 

Ulkomaille muuttavat vanhemmat kysyvät usein meiltä Etäkoulu Kulkurissa, onko suomen kielen opiskelu ulkomailla tarpeen. Eikö riitä, että äidinkieltä puhutaan kotona?   

Kun perhe muuttaa ulkomaille, lapsi joutuu väistämättä opettelemaan uuden asuinmaansa tai koulunsa kielen. Äidinkieltä käytetään usein vain kotona – sillä puhutaan tutussa seurassa arkisista asioista. Mitä pienempi lapsi on, sitä nopeammin uusi kieli tarttuu, ja suomi jää toiseksi.  

Pitääkö tästä huolestua? 

Eräässä ulkosuomalaisten lehdessä kerrottiin kymmenisen vuotta sitten Yhdysvaltoihin muuttaneesta suomalaisperheestä, joka vaihtoi kotikielensä englanniksi. ”On ihan sama, mitä kieltä perheessä puhutaan, kunhan kommunikaatio pelaa”, perheen äiti perusteli.   

Vaan onko kieli vain kommunikaation väline?

Kielitieteen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa Suomensuojelija-kirjassaan, että välineajattelijalle suomen kieli on kuin lapio tai pölynimuri, joka on kehitetty tiettyä tehtävää varten. Välineen arvo lasketaan suhteessa siihen, miten se ”hommansa hoitaa”. Ja kun tavara käy vanhaksi tai lakkaa toimimasta kunnolla, se vaihdetaan uuteen: ”Suomi on vanha pölynimuri, englanti on uusi.” 

Kieli ei kuitenkaan ole pölynimuri. Jokaisessa kielessä kasvaa kokonainen kulttuuri, ja suomen kieli kantaa mukanaan suomalaista kulttuuriperintöä. Se on paljon enemmän kuin väline.  

Suomalaisille suomi on kansalliskieli, jossa kuvastuu koko suomenkielinen sivistys ja yhteinen identiteettimme. Kieli sisältää erilaisia kulttuurisia viittauksia ja tietoa ympäristöstämme ja historiastamme, suomalaisesta luonnosta ja ilmastosta, kansanluonteesta puhumattakaan. 

Kielen mukana katoaa siis muutakin kuin viestinnän väline.   

Äidinkielen taidosta toki on myös hyötyä, ulkomaillakin, yhä monikielisemmässä maailmassa. Vahva äidinkielen taito helpottaa kaikkea oppimista. Tutkimustietokin kertoo, että ulkomailla asuvan lapsen hyvä kotikielen taito ennustaa koulukielen parempaa omaksumista.   

Suomen tai ruotsin kielen taidon ansiosta ulkomailla syntyneillä tai siellä pitkään asuneilla nuorilla on ovi avoinna Suomeen. He voivat elää kahdessa maassa ja kulttuurissa. Heillä on mahdollisuus tutustua suomalaisiin juuriinsa ja sukuunsa sekä suomalaiseen luontoon, yhteiskuntaan ja elämäntapaan paljon syvällisemmin kuin ilman kielitaitoa. Ovi on auki myös suomalaisiin oppilaitoksiin, jatko-opintoihin ja työelämään.   

Äidinkieltäkin on opiskeltava

Vahva äidinkielen taito ei ulkomailla tule itsestään, eikä se, että kotona puhutaan suomea, riitä. Kielellä on paitsi puhuttava, myös luettava, kirjoitettava ja opiskeltava. Vanhemmilta lapsen äidinkielen taitojen kehittäminen vaatii työtä, vaivaa ja kauaskatseisuutta.   

Yksin työtä ei onneksi tarvitse tehdä. Etäkoulu Kulkurissa suomen kieltä voi oppia ja suomen kielellä voi opiskella kaikkialla maailmassa. Ympäri maailmaa toimivissa Suomi-kouluissa voi tavata muita suomalaisia ja löytää suomea puhuvia kavereita.  Internetin välityksellä voi seurata suomalaista mediaa, katsoa lastenohjelmia ja lukea suomenkielisiä e-kirjoja.  

Kun teini-ikää lähestyvä Kulkurin oppilas ihmetteli, miksi hänen sujuvasti suomen kieltä puhuvana täytyy sitä vielä opiskella, äiti vastasi: ”Jos et halua olla kuin 1700-luvun talonpoika, joka osasi puhua, mutta ei lukea tai kirjoittaa, kieltä on opiskeltava!”   

Lapsi ei päätä ulkomaille muuttamisesta, mutta häneen se vaikuttaa eniten. Jos vanhemmat eivät opeta ulkomailla asuville lapsille omaa äidinkieltään, he sulkevat oven, jonka avaaminen voi myöhemmin olla kovan työn takana.  Oikeus äidinkieleen ja sen mahdollistamiin valintoihin on lapsen perusoikeus.   

Etäkoulu Kulkuri ja Nomadskolan   

• ovat osa Kvs-säätiötä  
• ovat ulkomailla asuvien lasten verkkokouluja, joissa lapsen äidinkieli säilyy ja kehittyy. 
• Kulkurissa voi opiskella tarvittaessa kaikkia Suomen peruskouluaineita. 
• Nomadskolanissa ulkomailla asuvat suomenruotsalaiset voivat opiskella ruotsia äidinkielenä ja suomea toisena kotimaisena kielenä. 
• Kouluissa on lähes 500 oppilasta noin 60 maassa. 

 Lähteet

• Kotilainen, L. (2009). Suomensuojelija. Helsinki: WSOY.   
• Marchman, V. A., Bermúdez, V. N., Bang, J. Y. & Fernald, A. (2020). Off to a good start: Early Spanish‐language processing efficiency supports Spanish‐and English‐language outcomes at 4 ½ years in sequential bilinguals. Developmental Science, 23(6), e12973. https://doi.org/10.1111/desc.12973  

Lisää aiheesta

• Kielitaidon anatomia. Aivotutkimuksen ja oppimisen näkökulma monikielisyyteen. Aina-verkkomedian juttukokonaisuus.