Sivistysyhteiskunta tarvitsee jokaista

Demokratiassa kaikille kuuluu oikeus osallistua yhteiskuntaan. Sivistyksen puolustaminen on sitä, että puhuu ja toimii pelottomasti oikeuden toteutumiseksi, kirjoittaa Kansanvalistusseuran vuoden 2024 Sivistyspalkinnon saanut Hannele Cantell.

Kuka on arvokas? Keitä tarvitaan? Kenet otetaan mukaan? Näihin kysymyksiin törmää pikkulasten leikeissä. Surullista kyllä, samoja kysymyksiä on esitetty myös aikuisten maailmassa yhteiskunnassamme. Vastauksen pitäisi olla ilmeinen:  Jokainen on arvokas. Kaikkia tarvitaan. Jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua.

Sivistynyt yhteiskunta näkee kaikkien potentiaalin ja haluaa kaikki mukaan. Kansalaisjärjestöt ovat ihmisen kokoisia, matalan hierarkian paikkoja toimia yhdessä ja puolustaa hyvää. Niissä tehdään sitä työtä, joka usein muutoin jää virallisen sektorin reunoille tai ulkopuolelle. Järjestöjen hyvinvointi ja aktiivinen toiminta viestivätkin toimivasta kansalaisyhteiskunnasta ja sivistyksestä.

Sivistynyt yhteiskunta näkee kaikkien potentiaalin ja haluaa kaikki mukaan

Järjestöt eivät kuitenkaan toimi itsestään, ja se pitää sanoa ääneen. Järjestöjen ja vapaan sivistystyön toimintaresursseja on viime vuosina heikennetty rahoitusleikkauksin. Käytännössä moni osallisuutta ja yhteisöön kuulumisen tunnetta lisäävä toiminta uhkaa loppua. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten ja nuorten harrastustoiminta, suomea toisena kielenä opiskelevien kielikurssit, tukea tarvitsevien neuvontapalvelut ja vammaisten kulttuuripalvelut.

Kaikkien toimijuus on arvokasta

Sivistyneessä yhteiskunnassa ei ole heikkolaatuisia ihmisiä tai eri tason kansalaisia. On vain ihmisiä, ja kaikkien toimijuus on arvokasta ja tarpeellista. Siksi myös uusien suomalaisten kotouttaminen ja mukaan ottaminen on tärkeää. Jos ihminen kuulee toistuvasti olevansa vähemmän arvokas kuin toinen, hanskat nousevat pystyyn. Torjunta ja syrjintä synnyttävät ulkopuolisuutta ja suuttumusta.

Pahimmillaan vihaan vastataan vihalla. Se ei ole yksittäisten ihmisten eikä yhteiskunnan etu. Kaikki häviävät.

Jos ihminen kuulee toistuvasti olevansa vähemmän arvokas kuin toinen, hanskat nousevat pystyyn.

Toivon, että sivistys nähdään myös globaalista perspektiivistä. Minulle tämä tarkoittaa vastuuta luonnosta ja muusta ympäristöstä sekä myötätuntoa heikoimmassa asemassa olevia kohtaan. On pelottavaa, että sodista on tullut sarja videoklippejä, joita katselemme uutislähetyksissä kauhistellen, torjuen ja turtuen. Ihmisiä ja ympäristöjä tuhotaan, eikä siinä nähdä vääryyttä riittävästi, jotta asiaan puututtaisiin kunnolla.

Tuhoaminen ei ole sivistystä, ei koskaan.

Oikein tekeminen vaatii rohkeutta

Sain Kansanvalistusseuran Sivistyspalkinnon syksyllä 2024, eli kauteni lähestyy loppuaan. Mitä on jäänyt käteen ja miten haluan toimia vastaisuudessa tunnustuksen arvoisesti? Haluan olla rohkea, haluan olla peloton ja haluan puolustaa sivistystä ja tukea tarvitsevia kaikissa tilanteissa. Toivon uskaltavani puuttua vääryyksiin silloinkin, kun siitä saa haukut.

Hiukan yllättäen entinen räppäri Cheek eli Jare Tiihonen on ollut tämän syksyn sivistyskeskustelun yllättäjä. Hänkin on peräänkuuluttanut rohkeutta ja pelottomuutta. Tiihosta siteeraten: ”Pitää tehdä niin kuin on oikein.”

Joskus oikein tekeminen vaatii rohkeutta arvioida omaa aiempaa toimintaansa reiluuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Yritän jatkaa sivistyspalkitun elämää toisen Tiihosen ajatuksen mukaisesti: ”Olemalla hiljaa  osallistut vääryyden tekemiseen.”

Pitää siis puhua ja puuttua pelottomasti. Sitä on sivistyksen puolustaminen.

Lisää aiheesta

• Lauri Tuomi: Sivistyksen selkäranka uhkaa katketa säästöihin. Kvs-säätiö 15.8.2025.
• Hannele Cantell: Sivistys karttuu uteliaisuudesta, empatiasta ja myötätunnosta. 150 sanaa sivistyksestä 9.1.2025.
• Hannele Cantellille Kansanvalistusseuran Sivistyspalkinto 2024 – kunniakirjat rauhantyöstä Suomen Rauhanliitolle ja Erätauko-säätiölle. Kvs-säätiö 6.9.2025.