Tarinallinen tietokirja viihdyttää ja opettaa – sivistystä arvostava yhteiskunta tukee kirjallisuuden tekemistä ja lukemista

Laadukas tarinallinen tietokirja antaa lukijalle elämyksiä ja tietoa. Parhaimmillaan se houkuttelee ihmisen pikasisältöjen ääreltä syvällisten tekstien pariin.

Kertomus on voimakeino. Tämän ovat tienneet karismaattiset johtajat niin uskonnossa, politiikassa kuin yritysmaailmassakin, ja tämän tietää jokainen joka on nähnyt, miten lapsen silmät syttyvät, kun hän kuuntelee vangitsevaa tarinaa.

Tarinaan on helppo eläytyä, koska se tarkastelee maailmaa ihmisen kokoisesta näkökulmasta ja herättää uteliaisuuden: mitä seuraavaksi tapahtuu?

Sanoja tarina, kertomus ja narratiivi käytetään toisinaan myös sepitteen merkityksessä, tai kun vähintään epäillään käsillä olevan tiedon todenperäisyyttä. Tarinan käsite ei kuitenkaan itsessään ota kantaa sisällön todenmukaisuuteen, vaan tarina voi olla totta, tarua tai mitä tahansa niiden väliltä.

Tarina tarkastelee maailmaa ihmisen kokoisesta näkökulmasta.

Jos tarinaa käytetään sanaliitossa, jonka toinen osa sitoutuu todellisuuteen, tarinalla on tiukemmat rajat. Esimerkiksi tarinallisessa journalismissa voi käyttää kaunokirjallisuudelle tyypillisiä kerronnan tekniikoita, mutta itse keksimiään asioita ei saa väittää tosiksi.

Viime vuosina tarina on löytänyt tiensä myös yhä useampaan suomalaiseen tietokirjaan. Äänikirjojen kulutuksen kasvu vauhdittaa tarinallisten tietokirjojen suosiota, sillä kertomusmuoto taipuu sujuvasti myös kuunneltavaksi.

Tietokirjallinen työ ansaitsee tukea

Laadukas tarinallinen tietokirja on lukunautinto, jonka voi haluta ahmaista kerralla. Ansiokkaita viimeaikaisia esimerkkejä ovat Sonja Saarikosken Naisvangit (Siltala, 2023) ja Antti Järven Minne katosi Antti Järvi? (Gummerus, 2023).

Saarikoski ja Järvi ovat molemmat kokeneita journalisteja ja kertomusmuodon taitajia, ja he yhdistävät teoksissaan yksityiset tarinat yleisiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Lukija sivistyy kuin huomaamattaan, yhtä aikaa viihtyen ja oppien.

Tällainen teos ei synny hetkessä. Esimerkiksi päähenkilöiden etsimisessä ja heidän luottamuksensa voittamisessa voi kestää kuukausia, ja tapahtumien etenemistä voi joutua odottamaan vuosia. Vaatii myös aikaa ja osaamista, että inhimilliset kokemukset ja tutkitun tiedon saa sovitettua toisiinsa, sujuvasti eteneväksi punokseksi.

Lukija sivistyy kuin huomaamattaan.

Suomen tietokirjailijoiden tulotutkimuksen mukaan tietokirjailijan mediaanitulo tietokirjojen myynnistä ja tekijänoikeuskorvauksista oli 606 euroa vuonna 2022. Siis koko vuoden aikana. Suunta on ollut voimakkaasti laskeva.

Tietokirjojen tekemistä ja lukemista tukemalla vahvistetaan yhteiskunnan sivistystä. Tietokirjailija ansaitsee työstään kohtuullisen korvauksen.

Kertomusta on käytettävä vastuullisesti

Informaation määrä maailmassa kasvaa rajusti koko ajan. Ihmiselle on luontaista etsiä yhteyksiä asioiden välille, haluta ymmärtää syitä ja seurauksia.

Tietokirjallisuutta tarvitaan yhdistämään pisteitä toisiinsa ja tekemään selkoa monimutkaiseen maailmaan. Kun tieto välitetään tarinan avulla, lukija ymmärtää, oppii ja muistaa.

Koska kertomus on muotona niin tehokas, sitä on käytettävä vastuullisesti. Lukijat ansaitsevat luotettavia ja viimeisteltyjä narratiivisia tietokirjoja avartamaan maailmankuvaansa, ja tekijät tarvitsevat mahdollisuuksia keskittyä laadukkaiden kirjojen luomiseen.

Kun tieto välitetään tarinan avulla, lukija ymmärtää, oppii ja muistaa.

Meillä on syystäkin huoli lukutaidon rapautumisesta. Tarinallinen tietokirja on erinomainen keino houkutella ihmiset laajojen, syvällisten sisältöjen ääreen.

Sivistystä arvostavassa yhteiskunnassa päätöksenteko tukee kirjallisuuden tekemistä ja lukemista.

Lisää aiheesta:

• Luovuus on tulevaisuuden radikaali käyttövoima ― Kirjailija, dekaani ja tanssija kertovat, miksi kulttuuriin tulee investoida. Sivistyksen teemavuoden artikkeli.  MustRead 19.6.2024.