Lukutaidon merkitys ei vähene tekoälyn aikakaudella

Tekoäly muuttaa työelämää, oppimista ja arkea. Samalla vahvan lukutaidon merkitys korostuu. Miten varmistetaan, etteivät heikoimmassa asemassa olevat aikuiset jää kehityksen ulkopuolelle?

Osallistuin elokuussa 2026 Jyväskylässä konferenssiin, jossa keskusteltiin aikuisten perustaitoja mittaavan PIAAC-tutkimuksen (OECD:n Survey of Adult Skills) tuloksista. Keskusteluissa nousi esiin paradoksi, jonka pitäisi huolestuttaa päättäjiä:

Tekoälyn rooli kasvaa nopeasti yhteiskunnassa. Toisaalta monilla aikuisilla on edelleen puutteita luku-, numero- ja digitaidoissa, joita tarvitaan arjessa, työelämässä ja tiedon tulkinnassa. PIAAC-tutkimuksen mukaan 12 prosentilla suomalaisista aikuisista on heikot perustaidot.

Jos tekoälystä tulee yhä keskeisempi osa arkea, mitä tapahtuu niille, jotka ovat jo valmiiksi syrjäytymisvaarassa? Kysymys liittyy suoraan ETHLAE-hankkeeseen (Emerging Technologies for Holistic Literacy in Adult Education), jossa Kvs-säätiö on mukana. Eurooppalaisessa Erasmus+ -hankkeessa kokeillaan, miten uusia teknologioita, kuten tekoälyä, voitaisiin hyödyntää aikuisten perustaitojen oppimisen tukena.

Lukutaito on avain osallisuuteen

Yksi PIAAC-konferenssin viesteistä oli, että heikko lukutaito vaikuttaa yksilön elämään monilla osa-alueilla.

OECD:n tutkija Anja Meierkord korosti, että aikuiset, joilla on heikot perustaidot, kokevat myös terveytensä ja elämänlaatunsa olevan heikompi. He saattavat lukea esimerkiksi liian hitaasti, jolloin heidän osaamisensa ei täytä työelämän vaatimuksia.

OECD:n Anja Meirkord esitteli PIAAC-tutkimuksen maaprofiileja. Suomi on ns. ”deep deficit” maa, jossa osaamiserot ovat suuria.

Hampurin yliopiston professori Anke Grotlüschenin esittelemä tutkimus osoitti, että lukutaidolla on vaikutusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Aikuiset, joilla on heikko lukutaito, äänestävät muita harvemmin ja heillä on vaikeuksia arvioida tietoa kriittisesti. Saksassa on havaittu myös, että heikko lukutaito yhdistyy usein populistipuoluiden äänestämiseen.

Konferenssin paneelikeskusteluissa palattiin samaan teemaan: lukutaito kytkeytyy vahvasti osallisuuteen, luottamukseen ja kykyyn toimia monimutkaisessa tietoympäristössä. Moderni arki edellyttää vahvaa lukutaitoa tavalla, jota olisi ollut vaikea kuvitella vielä muutama vuosikymmen sitten.

Suomalaiset aikuiset komeilevat PIAAC-tutkimuksen kärjessä, mutta 15-vuotiaiden osaamista mittaava, syyskuussa 2026 julkaistu PISA-tutkimus on nostanut esiin huolestuttavia tuloksia. Suomalaisten nuorten lukutaito on laskenut jyrkästi, ja myös koettu sinnikkyys on heikointa mukana olevista maista.

Jos nuorten lukutaidon lähtötilanne on huono, millaisia tarpeita se asettaa aikuiskoulutukselle myöhemmin?

OECD:n edustajat mainitsivat Jyväskylässä myös, että seuraavalla PIAAC-kierroksella kielimallien käyttö saattaa olla mukana jollain tavalla. Tämä osoittaa, että perustaitojen ja teknologian suhde on tärkeä teema kansainvälisessä tutkimuksessa ja koulutuspolitiikassa.

Tekoälyn käytöstä pedagogisesti järkevää

PIAAC-konferenssissa keskusteltiin perustaitojen tulevaisuudesta tekoälyn aikakaudella.

ETHLAE-hankkeessa tätä on jo testattu käytännössä. Hanke tarkastelee, miten uusia teknologioita voitaisiin käyttää perustaitojen oppimisessa ilman, että ne syventävät eriarvoisuutta. Hankkeen kumppanimaissa on toteutettu pilottikursseja mm. kestävyystaitojen, lukutaidon ja digitaitojen opetuksessa.

Kvs-säätiön pilottikurssilla maahanmuuttajataustaiset aikuiset tutustuivat tekoälytyökaluihin samalla, kun he kehittivät suomen kielen luku- ja kirjoitustaitoaan. Osallistujat olivat käyttäneet esimerkiksi Chat GPT:tä, mutta tekoälyn monipuolisempi käyttö opiskelun sparraajana ei ollut heille tuttua.

Tekoäly esiteltiin kurssilla oppimisen kumppanina, ei oman ajattelun korvaajana. Opiskelijat harjoittelivat ensin tekstien kirjoittamista itsenäisesti ja käyttivät sen jälkeen kielimallia tekstien analysointiin, sanaston harjoitteluun ja palautteen saamiseen omista teksteistä.

Tulokset olivat rohkaisevia. Sekä opettajat että opiskelijat raportoivat, että tekoälyn käyttö lisäsi motivaatiota ja siitä oli hyötyä oppimisessa.

Huoliakin esitettiin. Kurssilla opettanut Ella Hyvönen totesi, että tekoälyn käyttö voi vähentää luottamusta omiin taitoihin, jos siihen turvautuu liikaa. Tekoälystä voi tulla pelastusrengas, joka heikentää epävarmuuden sietokykyä.

Meidät järjestäjät pilottikurssi havahdutti huomaamaan myös toisen tärkeän seikan: Monille tietotyötä tekevälle työnantaja tarjoaa tekoälykoulutusta, tai sen käyttöä opitaan muuten yhdessä työpaikalla. Kuka vastaa siitä, että työelämän ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat ja muut heikommassa asemassa olevat aikuiset saavat koulutusta tekoälylukutaitoon ja tekoälyn järkevään käyttöön? Meillä ei ole varaa jättää ketään jälkeen.

Uusia haasteita aikuiskoulutukselle

PIAAC-konferenssin ja ETHLAE-hankkeen yhteinen viesti on, että lukutaidon tulevaisuutta ei voi erottaa teknologian tulevaisuudesta.

Osallistujat tutustuivat posterinäyttelyssä mm. Ruotsin perustaitotutkimuksen tuloksiin.

Tekoälyn aikakaudella analyyttinen tiedonkäsittely, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja syvällinen lukutaito ovat jopa tärkeämpiä kuin ennen. Lisäksi tarvitaan tekoälyn lukutaitoa eli ymmärrystä, miten tekoäly toimii ja miten se vaikuttaa meihin ja ympäröivään yhteiskuntaan.

OECD ja Euroopan komissio julkaisivat kesällä 2026 uuden viitekehyksen, joka antaa oppilaitoksille suunnan tekoälyosaamisen kehittämiseen. Viitekehys painottaa, että ymmärrys ei riitä, vaan ihmisten tulee voida vaikuttaa siihen, miten tekoälyä käytetään. Emme saa olla vain virran vietävänä. Viitekehys ei mainitse aikuisia, mutta sitä voidaan soveltaa myös aikuisten opetukseen.

Sekä opettajat että opiskelijat tarvitsevat osaamista käyttää tekoälytyökaluja pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Brittiläinen ekonomisti Daniel Susskind vertaa tekoälyn esiinmarssia laskimen tuloon 1970-luvulla: uhkakuvia laskutaidon heikkenemisestä esitettiin, mutta sitten ymmärrettiin, että oppilaita pitää opettaa laskemaan sekä laskimella, että ilman sitä. Samaa logiikkaa voi soveltaa tekoälyn käyttöön.

Aikuiset on unohdettu monesta tekoälyosaamisen kehittämiseen liittyvästä keskustelusta ja viitekehyksestä. PIAAC-tutkimus kuitenkin osoittaa, että aikuiskoulutuksella ja vapaalla sivistystyöllä tulee olemaan tärkeä rooli perustaitojen kehittämisessä maailmassa, jossa sekä lukutaitovaatimukset että teknologian merkitys kasvavat jatkuvasti.

***

Tule kuulemaan lisää aihepiiristä ETHLAE-hankkeen webinaariin ”Tekoäly, oppiminen ja osallisuus: näkökulmia aikuiskoulutukseen” 15.10.2026 klo 14.00-15.30