Ajankohtaista
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Mikaela Nylander vastaanottaa raportin Sivistyksen teemavuoden toimikunnan puheenjohtajalta Sirpa Pietikäiseltä ja Kvs-säätiön toimitusjohtajalta Lauri Tuomelta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Mikaela Nylander vastaanottaa raportin Sivistyksen teemavuoden toimikunnan puheenjohtajalta Sirpa Pietikäiseltä ja Kvs-säätiön toimitusjohtajalta Lauri Tuomelta.
Sivistys on perusta, jonka pohjalta voimme ratkaista aikamme merkittävimpiä haasteita. Asia käy ilmi tuoreesta, Sivistyksen teemavuoden tulokset koostavasta raportista. Teemavuoden tapahtumissa sivistys nostettiin Sibeliuksen, sisun ja saunan rinnalle suomalaisuutta määrittäväksi käsitteeksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämän Sivistyksen teemavuoden tavoite oli vahvistaa sivistyksen merkitystä arjessamme ja sanoittaa sivistys tähän päivään sopivalla tavalla. Teemavuoteen innoitti Suomen vanhimman sivistyssäätiön Kansanvalistusseuran (Kvs-säätiö) 150-vuotisjuhla. Teemavuoden toiminnan ja tulokset kuvaava raportti julkistettiin Sivistyksen tulevaisuus -seminaarissa keskiviikkona 19. maaliskuuta.
”Sivistyksen teemavuoden työnjaossa noudatimme suomalaista perinnettä. Valtio ei todellakaan toimi yksin, vaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa”, opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Mikaela Nylander totesi avatessaan seminaarin.
Hän painotti, että koko kansan sivistystason nostaminen on muutosvoima, jolla voi olla vain myönteisiä vaikutuksia. Kvs-säätiö sanoittaa tehtäväkseen sivistyksen pelottoman puolustamisen.
”Toivon, että keskustelu sivistyksen tulevaisuudesta jatkuu pelottomana ja tuo esiin ennakkoluulottomia ratkaisuja”, Nylander totesi.
Teemavuosi oli vilkas tapahtumien vuosi – kotimaassa ja ulkomailla järjestettyihin 230 tapahtumaan osallistui yli 250 000 henkilöä. Tapahtumien lisäksi teemavuosi sai aikaan konkreettisia aloitteita. Syksyllä 2024 verkkokyselyn osallistujat tuottivat yli 1 600 ideaa siitä, miten sivistystä voisi vahvistaa. Yleinen näkemys on, että oppi ja osaaminen ei riitä, vaan sivistys tulee nähdä ennen kaikkea yhteisöllisenä toimintana paremman huomisen eteen.
Sivistys vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä
Teemavuoden raportti nostaa esille sivistyksen merkityksen koko yhteiskunnan resilienssin vahvistajana ja tulevaisuuden turvaajana.
”Vuoden aikana vahvistui käsitys, että sivistys on syvälle juurtunut yhteiskuntaamme. Suomalaiset näkevät sivistyksen merkittävänä voimavaranamme. Sisu ja sivistys ovat yhdistelmä, joka auttaa selviytymään kriiseistä ja haastavista ajoista. Sivistyksen puolustajia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ennen”, Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi sanoo.
Teemavuoden tuloksena sivistykselle löytyi uusi määritelmä: sivistys on voimavara, kansallisen turvallisuuden perusta ja toimintaa paremman tulevaisuuden eteen.
Sivistykselle on tarvetta ja kysyntää maailmalla
Teemavuoden kansainvälisissä tapahtumissa sivistys brändättiin suomalaiseksi käsitteeksi Sibeliuksen, saunan ja sisun rinnalle. Vuoden aikana syntynyt pohjoismainen sivistysverkosto jatkaa keskustelua aiheesta – suunnitteilla on esimerkiksi pohjoismainen sivistysviikko.
Suomi tunnetaan maailmalla demokraattisena sivistysvaltiona, ja sivistyksen merkitys näkyy myös kansainvälisissä onnellisuusmittauksissa, joiden kärjessä olemme jo kahdeksatta kertaa.
Teemavuoden toimikunnan puheenjohtajan, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen tärkeä oivallus on, että ilman sivistystä ei ole sivilisaatiota. Me rakennamme sivistystä myös eurooppalaisena yhteisönä, perusarvoissamme.
”Sivistys on myös yhteisöllinen teko, jossa on kyse siitä, millaisissa yhteisöissä toimin ja vaikutan.”
Pietikäinen kantaa huolta yhä vahvistuvista antisivistysliikkeistä, siksi sivistys tarvitsee pelottomia puolustajia.
”Jos haluamme sivilisaation, velvollisuutemme on toimia sivistyksen eteen”, Pietikäinen toteaa.
Teemavuosi edisti sivistyskeskustelua laajasti
Teemavuosi kokosi mittavan joukon yhteiskunnan eri sektorien toimijoita toteuttamaan tapahtumia Suomessa ja ulkomailla. Osallistujia oli kaikista ikäryhmistä.
Sivistystä tarkasteltiin kuuden pääteemaan kautta. Ne olivat: kestävä tulevaisuus, monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja uussuomalaisuus, kulttuuri ja taide sivistyksen edelläkävijänä, tieteestä sivistykseksi, lukutaito ja dialogi ja elinikäinen oppiminen. Läpäisevinä näkökulmina olivat digitalisaatio ja myötätunto.
Teemavuoden viestinnän tavoittavuus oli tapahtumien kautta yli 3,5 miljoonaa. Tulokset osoittavat, että sivistyskeskustelu kiinnosti laajoja yleisöjä.
Lisätietoja:
Lauri Tuomi
Kvs-säätiön toimitusjohtaja
lauri.tuomi [at] kvs.fi
puh: +358 50 476 9977
Sivistyksen teemavuosi
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi vuoden 2024 sivistyksen teemavuodeksi. Aloite teemavuoteen tuli 150-vuotisjuhlavuottaan viettäneeltä Kansanvalistusseuralta, joka toimi myös teemavuoden koordinaattorina.
Teemavuoden suojelijoina toimivat presidentti Tarja Halonen ja Suomen Nuorisoala ry (ent. Nuorisalan kattojärjestö Allianssi). Suunnittelu toteutettiin laajan, yhteiskunnan eri osa-alueet kattavan toimikunnan kanssa. Toimikunnan puheenjohtajana toimi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Sivistyksen teemavuoden tulokset julkistettiin 19.3.2025 seminaarissa, jonka Kansanvalistusseura järjesti yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Teemavuoden raportti on ladattavissa Sivistys.fi-sivustolta
Kvs-säätiö
Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.) on arkisivistykseen keskittyvä sitoutumaton sivistyssäätiö. Säätiö on perustettu vuonna 1874 ja on siten maamme vanhin sivistyssäätiö.
