Skip to Content

ITK-konferenssi järjestettiin 22.-24.4.2026 Tampereella. Kuva ja kuvankäsittely: Kvs-säätiö

Ajankohtaista

ITK-konferenssi 2026 ”Parhaat ideat eivät synny yksin vaan yhdessä”

Kirjoittaja: Kristiina Andreasson Julkaistu:

ITK-konferenssi järjestettiin 22.-24.4.2026 Tampereella. Kuva ja kuvankäsittely: Kvs-säätiö

ITK-konferenssi, Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, järjestettiin huhtikuussa Tampere-talossa. Kvs-säätiön edustajat pitivät tapahtumassa esittelyn tarinallisista ja pelillisistä oppimisympäristöistä sekä puheenvuoron etäopetuksen merkityksestä tulevaisuuden perusopetuksessa.

ITK-konferenssi on viralliselta nimeltään Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa. Millaisesta tapahtumasta on kyse?

– ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen oppimisen tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1990 alkaen. Mukana on paljon asiantuntijapuheenvuoroja sekä suuri messuosasto, kertoo Etäkoulu Kulkuri – Distansskolan Nomadin koulunjohtaja Ulla Harmaala.

Miksi olimme mukana?

– Olemme aina ottaneet ennakkoluulottomasti ja kokeillen käyttöön uusia teknologioita. Parhaat ideat eivät synny yksin vaan yhdessä. On tärkeää tavata yhteistyökumppaneita ja uusia tuttavuuksia, jotta voimme kehittyä edelleen, sanoo Ulla Harmaala. – ITK-konferenssissa iso merkitys on verkostoitumisella ja yhteisöllisyydellä samanhenkisten digiopetuksen kehittäjien ja toimijoiden kesken. Koko ajan jäi suusta kiinni jonkun kanssa!

Harmaalan onkin helppo nimetä tapahtuman tärkein anti:
– Ihmiset ehdottomasti! Erinomaiset keskustelut, kiinnostavat puheenvuorot ja esitykset, monipuoliset näytteilleasettajat, verkostoituminen…

Tämän vuoden ITK-konferenssissa Kvs-säätiöstä esiintymässä olivat Ulla Harmaala, Etäkoulu Kulkurin suunnittelijaopettaja Camilla Patjas ja TKI-päällikkö Heidi Kinnunen.

Digitaalisilla oppimisympäristöillä tuetaan arjessa pärjäämistä

Heidi Kinnunen ja Camilla Patjas esittelivät ITK-konferenssissa tarinallisia ja pelillisiä oppimisympäristöjä, jotka tuovat oppimisen lähelle aikuisen arkea.

Kvs-säätiön erityisopettaja Vilma Kosonen on kehittänyt monimediaisia oppimisympäristöjä. Näitä ovat esimerkiksi Oppimisen talo ja Kaposkylä, joissa harjoitellaan suomen kieltä sekä luku-, kirjoitus- ja digitaitoja arjen tilanteiden kautta. Oppimisympäristöissä on myös mahdollisuus harjoitella viranomaisasiointia sekä tutustua työelämään ja digitaaliseen viestintään.

Etäkoulu Kulkurin suunnittelijaopettaja Camilla Patjas ja TKI-päällikkö Heidi Kinnunen esittelivät ITK-konferenssissa tarinallisia ja pelillisiä oppimisympäristöjä, jotka tuovat oppimisen lähelle aikuisen arkea. Kuva: Kvs-säätiö

Tarve tällaisille materiaaleille on kasvanut erityisesti maahan muuttaneiden aikuisten keskuudessa, joille saavutettavia ja maksuttomia digitaalisia oppimiskokonaisuuksia on tarjolla vähän tai ne olettavat liikaa, eivätkä motivoi. Esimerkiksi aikuisten digiopetus ei ala yleensä alusta, vaan oletetaan, että kaikki osaavat käyttää perusohjelmistoja.

Kvs-säätiössä pidämme tärkeänä innostavien oppimisympäristöjen kehittämistä aikuisille. Innostavat oppimisympäristöt ovat pelillisiä ja tarinallisia, mutta ne huomioivat aikuisten aiemman osaamisen, ja tukevat oppimista yksilöllisesti. Verkkopohjaiset oppimisympäristöt kulkevat mukana älypuhelimessa tai läppärillä.

Etäopetus voi lisätä koulutuksen saavutettavuutta ja joustavuutta

Ulla Harmaala piti yhdessä Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindbergin ja Opetushallituksen opetusneuvos Päivi Leppäsen kanssa puheenvuoron otsikolla ”Yhdenvertaista perusopetusta – on aika puhua etäopetuksen mahdollisuuksista”. Esityksessä nostettiin esiin etäopetuksen mahdollisuudet ja rooli yhdenvertaisen perusopetuksen vahvistamisessa.

Suomessa väestönkehitys, alueellinen eriytyminen ja kouluverkoston muutokset haastavat opetuksen saavutettavuutta. Syntyneiden määrä on romahtanut ja ennusteiden mukaan 2030-luvulla peruskoulussa on 96 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän. Kehitys ei kuitenkaan toteudu kunnissa tasaisesti. Miten voidaan tulevaisuudessa turvata jokaisen oppilaan oikeus laadukkaaseen opetukseen muuttuvassa maailmassa?

Harmaalan, Lindbergin ja Leppäsen puheenvuoro nosti esiin etäopetuksen eräänä keinona lisätä koulutuksen saavutettavuutta ja joustavuutta muuttuvassa koulutusverkossa. Etäopetus ei ole vain poikkeusratkaisu. Se on keino laajentaa oppimisen mahdollisuuksia, lisätä joustavuutta ja tukea oppilaiden yhdenvertaisia oikeuksia.

Etäkoulu Kulkuri – Distansskolan Nomadin koulunjohtaja Ulla Harmaala piti puheenvuoron ITK 2026 -konferenssissa.

Nykyisellään Suomen lainsäädäntö ei tunnista etäopetusta lasten ja nuorten perusopetuksessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on kuitenkin mainittu etäyhteyksiä hyödyntävä opetus, ja siihen sovelletaan lähiopetuksen lainsäädäntöä. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus voisi tarjota ratkaisuja vaikkapa harvinaisempien kielten opiskeluun tai tilanteisiin, joissa lähikoulun mahdollisuudet ovat rajalliset.

– Kulkuri ja Kvs-säätiö ovat etäopetuksen edelläkävijöitä, Ulla Harmaala muistuttaa.

Kvs-säätiössä on etäopetuksesta tosiaankin pitkä kokemus: Kansanvalistusseuran kirjeopisto aloitti toimintansa vuonna 1920. Lopulta Oriveden opiston osaksi siirtynyt Kansanvalistusseuran Etäopisto toimi vuoteen 2013 asti. Etäkoulu Kulkurin edeltäjä Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu perustettiin vuonna 1975. Aloite asiaan tuli Ulkoministeriön virkamiesten rouvat ry:ltä (nykyinen Ulpu ry) ja opetusministeriö antoi tehtävän Kansanvalistusseuran Etäopistolle. Opetus alkoi kirjeopetuksena.

Terminologiaa

Lähiopetus

– Oppilaat ovat samassa tilassa samaan aikaan
– Lähtökohta perusopetuksessa jatkossakin

Etäopetus

– Oppilaat ovat eri tilassa, voi olla asynkronisesti
– Taustalla poikkeusolot kuten sää, rakennusvaurioita, pandemia
– Monipuoliset järjestämistavat
– Lainsäädäntö ei tunnista opetusmuotona (pl. aikuisten perusopetus)

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

– Oppilaat ovat eri tilassa, synkronisesti
– Lainsäädäntö ei tunnista opetusmuotona
– Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS) mainitaan etäyhteyksiä hyödyntävä opetus
– Hyödyntämismahdollisuuksia selkeytettävä

Hybridiopetus

– Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus, synkronisesti, mutta oppilaita eri tiloissa
– Lainsäädäntö ei tunnista opetusmuotona

Jaa artikkeli

Kirjoittaja

Kristiina Andreasson Viestinnän asiantuntija | Kommunikationsspecialist | Communications Specialist +358 50 300 2119 kristiina.andreasson@kvs.fi
Back to top