

LEIPÄJONOYHTEISÖN OSALLINEN OPPIJANA
Vähävaraisten ruoka-apua on jaettu EU:ssa vuodesta 1987 alkaen. Koko EU:n alueella apu tavoittaa noin 18 miljoonaa köyhintä unionikansalaista. Köyhien ja syrjäytyneiden tai riskirajalla elävien eurooppalaisten määrä on noussut 115 miljoonaan. Se merkitsee, että noin neljäsosa eurooppalaisista elää köyhyydessä tai on suistumassa köyhyyteen.
Tutkija Minna Mattila-Aalto tarkastelee Aikuiskasvatuslehden artikkelissa sitä, millaisia minuuksia leipäjonoyhteisöön osallistumisen kautta rakentuu ja miten leipäjonoyhteisö tunnistaa itsensä ja yhteisön. Artikkelin mukaan leipäjonoyhteisön jäsenet nähdään lähtökohtaisesti aktiivisina toimijoina siitä huolimatta, että he ovat virallisessa luokittelussa pitkäaikaistyöttömiä, joillakin tavoin sairaiksi diagnosoituja tai pienellä eläkkeellä kituuttavia syrjäytyneitä.
Leipäjonoyhteisö ei ole passiivinen ruuanjakaja. Se myös kannustaa jäseniään siirtymään työllisten joukkoon itsensä auttamisen ajatuksella. Näin yhteisön jäsenyys nähdään välivaiheena tavoitteena koulutus ja työelämä.
Oppiminen leipäjonoyhteisössä käy mahdolliseksi, kun se tapahtuu ihmisen kolhiintunutta identiteettiä kunnioittavalla tavalla samalla, kun henkilö vähittäin rakentaa itselleen uutta identiteettiä. Tutkijan mukaan erityisesti marginalisoituneille suunnatussa aikuiskoulutuksessa ja aikuiskasvatuksessa tulisikin kehittää sellaisia toiminnan muotoja, jotka tukisivat heikossa asemassa olevien opiskelijoiden identiteetteihin liittyviä oppimisprosesseja. Mattila-Aalto työskentelee erikoistutkijana Kuntoutussäätiössä.
MITEN KOULUTUS JA TYÖKOKEMUS NÄKYVÄT PALKKAPUSSISSA?
Työuran aikana hankittu ammatillinen aikuiskoulutus on vaikuttanut eniten työpaikan sisäiseen liikkuvuuteen, mutta koulutusasteen palkkavaikutus on heikentynyt 1990–2006, osoittaa taloustieteen tohtori Erkki Laukkanen. Palkansaajien koulutustaso on parantunut niin paljon, että sillä on ollut vaikutusta koulutetun työvoiman kysyntä ja tarjonta asetelmaan. Ammatillisten siirtymien tukena, kuten työpaikan tai ammatin vaihdossa, aikuiskoulutuksen rooli on pysynyt vaatimattomana. Laukkanen työskentelee ekonomistina Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitossa.
AIKUISKASVATUS ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se julkaisee tieteellisiä artikkeleita, näkökulmia tutkimukseen, käytäntöön ja politiikkaan sekä katsauksia alan uutuuskirjoihin. Lehden tavoitteena on luoda edellytyksiä vuorovaikutukselle tutkimuksen ja käytännön välillä. Lehti edistää aikuiskasvatuksen uudistumista keskustelemalla aikuiskasvatuksen arvoperusteista, tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Julkaisijat: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura.
Lisätietoja ja lehdistökappaleet: info@kvs.fi, Marja-Liisa Hassinen, p. 0207 511500