Ikäihmisiä ei Suomessa arvosteta, ja korkeasti koulutetut nuoret kärsivät työttömyydestä. Molemmat ikäryhmät käyvät yhteiskunnalle kalliiksi.
Sekä vanhukset että nuoret ovat julkisen talouden kuluerä, kirjoittaa Aikuiskasvatus-tiedelehden päätoimittaja Heikki Silvennoinen.
Ikää, koulutusta ja työtä käsitellään Aikuiskasvatuksen tuoreimmassa numerossa (3/2012).
Vanhuus nähdään meillä ongelmana, koska ikääntyvät eivät pysty tekemään töitä eivätkä osallistumaan palvelu- ja tavarantuotantoon. Samasta syystä myös nuoruus on ongelma: nuorille pitää järjestää koulutusta, työtä ja hoivaa ilman, että he antavat mitään vastikkeeksi.
Ikä ei ole ongelma
Suhtautuminen vanhuuteen ja ikäihmisiin kaipaa radikaalia muutosta. Jo vuonna 2050 lähes kolmannes EU-alueen kansalaisista on 65-vuotiaita tai vanhempia.
Ikä ei kuitenkaan tee vanhusväestöstä ongelmaa vaan köyhyys ja sairastaminen.
– Kun ihmisen arvo määräytyy tuottavuuden ja ostovoiman mukaan, vähäarvoisista tulee yhteiskunnallinen ja taloudellinen ongelma, Silvennoinen kritisoi.
Kadotettu sukupolvi ei pääse töihin
Suomalaista elämänkulkua ja sukupolvikonflikteja tarkastelevat tutkijat Juha Kauppila ja Esko Hartikainen kirjoittavat Aikuiskasvatuksessa, että suuret ikäluokat siirtyivät suhteellisen helposti koulusta suoraan työelämään.
Sen sijaan x-sukupolven eli suurten ikäluokkien jälkeläisten pääsy työmarkkinoille on ollut vaikeampaa ja työt lyhytkestoisempia. Nykyisen ”kadotetun y-sukupolven” tai ”latte-sukupolven” kohtalona on ollut työttömyys ja vaikeus päästä työmarkkinoille korkeasta koulutuksesta huolimatta.
Ikäsyrjintä tuttua joka viidennelle
Työelämässä ei ole kaikki hyvin, jos jo 52-vuotiaat jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työurien pidentäminen edellyttää työkyvyn parantamista ja ylläpitämistä, Silvennoinen ja tutkijatohtori Hanna Nori kirjoittavat artikkelissaan ”Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä”.
Suomessa joka viides on todistanut tai ollut itse ikäsyrjinnän kohteena työpaikalla tai töitä hakiessa (Eurobarometri 2012).
Työpaikan arkeen kuitenkin tarvitaan eri-ikäisiä ihmisiä. Konkarit, nuoret ja keski-ikäiset ylläpitävät työelämän monimuotoisuutta.
Euroopan unionin jäsenmaissa vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta. Aikuiskasvatus-lehti tarkastelee teemaa useista näkökulmista.
Lisätiedot: toimituspäällikkö Annu Hattunen, 040 759 4532, annu.hattunen@kvs.fi.
Lue lisää Sivistys-verkkolehdestä: Aikuiskasvatus: Ikääntyneille arvoa