

Aikuiskasvatus-tiedelehti: Urbaani kampusalue tukee opiskelijoiden sosiaalisia taitoja
Julkaistu:Lisää kilpailukykyä. Nopeammin työelämään. Enemmän näkyvyyttä yhteiskunnassa. Vaatimukset ovat yliopistoille tuttuja viime vuosilta.
”Erityisesti yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan sosiaalisia taitoja, joita ani harvoin erikseen opetetaan yliopistojen muodollisen, virallisen oppimisen piirissä. Niitä voidaan kuitenkin edistää oppimistilanteissa, jotka edellyttävät ja edistävät vuorovaikutusta”, toteaa yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Hän selvitti tutkijakollegojensa kanssa, millainen kampus parhaiten tukee informaalia oppimista. Viiteen keskustakampukseen kohdistuneen tutkimuksen tulokset julkaistiin vastikään Aikuiskasvatus-tiedelehdessä. Avainsanat ovat yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja törmäyttäminen.
Yhteisöllisyys on yliopiston ydin
Yliopistokampus tuo käyttäjänsä päivittäiseen vuorovaikutukseen ja satunnaisiin kohtaamisiin, törmäyttämisiin. Näin se muistuttaa yliopiston juurista: latinan universitas tarkoitti alun perin opettajien ja opiskelijoiden yhteisöä.
”Yhteisöllisyyden teema on löydettävissä lähes kaikkien suomalaisten yliopistojen strategioista ja rakennettuina fyysisinä muotoina useimmilta kampusalueilta. Muuallakin se on usein ollut yliopistokampusten suunnittelun tavoitteena, mutta valmiissa kampusympäristössä sen toteutumista voi olla vaikea hahmottaa”, tutkijat toteavat.
Yhteisöllisyyttä tukee kaupungistuminen, sillä urbaaniin elämään kuuluu luonnostaan monimuotoinen sosiaalisuus. Tutkijat puhuvatkin ’urbanisoituvasta yliopistokampuksesta’. Kampus voi urbanisoitua joko sulautumalla kaupunkiin, kuten Oxford Britanniassa, tai niin, että kaupunkimaisia toimintoja tuodaan kampukselle. Suomessa muutos on kirjoittajien mukaan vasta alullaan.
Käveltävyys lisää vuorovaikutusta
Vuorovaikutukseen altistava kampus on tiivis, vireä ja vehreä. Matkat taittuvat jalan, ja piha-alueet houkuttelevat istuskelemaan ja työskentelemään. Asuminen kampuksella ei useimpia tutkimukseen haastateltuja opiskelijoita kiinnostanut, mutta keskustakampuksille voi harkita myös muita kuin opiskelija-asuntoja.
”Informaalin oppimisen edellytyksiä parannetaan parhaiten, kun rakennetaan monimuotoista, tiivistä, vuorovaikutteista ja innovatiivista yliopistokaupunkia”, tutkijat tiivistävät tuloksensa.
Viisi kampusta
- JYVÄSKYLÄ: Metsämäinen kampusalue sijaitsee Seminaarinmäellä noin kilometrin päässä ydinkeskustan kävelykadusta. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema osa on vuodelta 1951. Kampus on levinnyt Mattilanniemen ja Ylistön alueelle. Läheisyytensä ja hyvien keskinäisten yhteyksiensä ansiosta kolme kampusta muodostavat kokonaisuuden.
- TURKU: Åbo Akademin kampus alkoi rakentua Yliopistonmäelle vuonna 1918. Samalle alueelle valmistuivat vuonna 1954 arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat Turun yliopiston ensimmäiset rakennukset. Keskustan tuntumassa Aurajoen itäpuolella sijaitsevan kampuksen urbanisoituminen on tutkituista kampuksista pisimmällä. Kampusrakennusten keskellä on asutusta ja muita toimintoja.
- TAMPERE: Päärakennus valmistui vuonna 1960. Kampus sijaitsee lähellä kaupungin toiminnallista ydintä. Mahdollisuuksia sen kehittämiselle tarjoavat keskustan rakennusprojektit, kuten junaradan päälle rakennettava Kansi ja Areena monitoimiareenoineen, kasinoineen, toimistoineen ja asuntoineen.
- JOENSUU: Kampus sai alkunsa 1970-luvun puolivälissä. Sen läpi kulkeva Kuopiontie on oleellisesti vaikuttanut kampusalueen muotoutumiseen. Yliopistorakennukset sijaitsevat lähellä toisiaan ja ovat käyttäjien mukaan hyvin saavutettavissa.
- VAASA: Merenrantamaisemassa sijaitseva tiivis kampus on alueena eheä, esteettinen ja yhtenäinen. Vuonna 1994 rakentuneella kampuksella on opiskelija-asuntoja.
Juho Rajaniemi, Jouni Häkli, Katariina Rauhala ja Heidi Sumkin: ”Urbanisoituva yliopistokampus informaalin oppimisen mahdollistajana”, Aikuiskasvatus 1/2018. Tutkimukseen analysoitiin kampuksia, kartta-aineistoja kampusalueita käsitteleviä strategioita, visioita ja historiallisia dokumentteja. Lisäksi haastateltiin kampuksilla 25 opiskelijaa. Tutkimusta rahoitti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
Aikuiskasvatus-tiedelehden
- artikkelit ovat tutkijoiden vertaisarvioimia
- kustantavat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura
- voit tilata Kansanvalistusseuran verkkokaupasta
- löydät Kasvatuksen tiedelehtien FB-sivulta.
Lisätiedot
- toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437