Elinikäinen oppiminen on nousemassa ensi kertaa historiassa globaalille kehitysagendalle, kun nykyistä kehityspolitiikkaa ohjaavat YK:n vuosituhattavoitteet ovat saavuttamassa aikarajansa. Näin arvioi YK:n kehityspolitiikan asiantuntija Serge Kapto aikuisoppimista käsittelevän LLinE-aikakauslehden tuoreimmassa numerossa.
Vuosituhannen vaihteessa sovitut kahdeksan mitattavaa vuosituhattavoitetta on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Niitä seuraava tulevaisuuden kehitysagenda on jo muotoutumassa. Niin sanotussa post-2015 -prosessissa valtiot ja lukuisat sidosryhmät neuvottelevat parhaillaan uusista kehitystavoitteista. Vaikka lopullinen tavoitelista lyödäänkin lukkoon vasta ensi vuoden syyskuussa, sen sisältöä voi melko turvallisesti arvailla heinäkuussa julkistetun agendaluonnoksen perusteella.
Köyhyyden poistaminen on siinä edelleen ykkösprioriteetti, mutta elinikäinen oppiminen mainitaan erikseen kohdassa 4:
”…Varmistaa kattava, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus kaikille ja edistää elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia.”
Uudet tavoitteet käsittelevät koulutusta muutenkin monipuolisemmin kuin nykyiset vuosituhattavoitteet, jotka painottivat pelkkää peruskoulutuksen saatavuutta. Uusissa tavoitteissa mainitaan koulutuksen kattavuuden lisäksi koulutuksen laatu.
− Koulutuksen käsitettä myös laajennetaan käsittämään paitsi varhaiskasvatus myös ammatti- ja korkeakoulutus, Serge Kapto arvioi.
Puolikas voittoa
Aikuiskasvatuksen ja kehityspolitiikan asiantuntija Uwe Gartenschlaegerille elinikäisen oppimisen todennäköinen nousu kehitystavoitteeksi on “suuri saavutus” aikuiskoulutusyhteisölle.
-Vertailun vuoksi, vuosituhattavoitteisiin linkittyvä YK:n Koulutus kaikille –prosessi (Education for All) tunnetaan aikuiskouluttajien piirissä ”paitsi aikuiset” –prosessina, Gartenschlaeger heittää.
Vaikka aikuisten oppiminen vaikuttaisikin agendaluonnoksen perusteella nousevan tärkeysjärjestyksessä, laakereilla lepäämiseen ei ole varaa.
Luonnoksen koetinkivet ovat Maailman Koulutusfoorumi toukokuussa 2015 ja YK:n huippukokous saman vuoden syksyllä. Lopullinen agenda lyödään lukkoon vasta näissä kokouksissa.
Ottaako Eurooppa post-2015-agendan tosissaan?
Aikuiskoulutuksen edunvalvojien täytyisi Gartenschlaegerin mukaan nyt lobata kansallisia hallituksiaan erityisen ahkerasti, jotta ne puuttuisivat europpalaisen aikuiskoulutuksen tyypillisiin pulmiin: alhaiseen osallistumisasteeseen, koulutuksen epätasa-arvoon sekä lukutaidon ja perustaitojen koulutuksen puutteisiin.
-Pelkään, ettei post-2015-kehitysgendalla ole Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yhtä suurta vaikutusta kuin muualla. Tästä syystä edunvalvojien täytyy rummuttaa aikuiskasvatusta kansallisen ja EU:n koulutuspolitiikan agendalle.
Yhteystiedot:
Päätoimittaja, LLinE-lehti: markus.palmen@kvs.fi
Lisää aiheesta:
LLinE-lehden numero Adult Education Post-2015
YK:n Avoimen työryhmän ehdotus Kestävän kehityksen tavoitteiksi
YK:n vuosituhattavoitteet –sivusto