Käsitöihin ideoita sadan vuoden takaa – Säätiön digitointihanke tuo ohjeet kaikkien saataville

Käsityö on vahva trendi, jota koronapandemia ja pyrkimys kestävään elämään vahvistavat entisestään. Ohjeita haetaan blogeista, käsityölehdistä ja Pinterestin ja Instagramin kaltaisista yhteisöpalveluista.

Mitä annettavaa sadan vuoden takaisella kirjalla on nykyajan kädentaitajalle?

”Kirjonnat sopivat yhtä lailla tähän aikaan. Aiemmin ne ovat olleet näyttäviä yksityiskohtia tai irrotettavia pukineen osia, kuten kauluksia”, sanoo kädentaitojen opettaja Marja Karlin Etelä-Helsingin kansalaisopistosta.

Hän lehteilee Kansanvalistusseuran kustantamaa Lasten ja naisten pukuja vuodelta 1926. Sen ohjeilla voi ommella esimerkiksi tytön kesäpäähineen, naisen kesämekon tai leikekirjaillun kauluksen. Yksi mallien laatijoista on jättänyt vahvan jäljen kultakauden taiteeseen: Venny Soldan-Brofeldt.

Jatkumo syntyy tekniikoista ja materiaaleista

Lasten ja naisten puvut kuuluu Kansanvalistusseuran varhaisten julkaisujen kokoelmaan, joka Arkisivistyksen digikirjasto -hankkeessa saadaan kaikkien kiinnostuneiden käyttöön.

Digikirjaston antia voivat hyödyntää niin harrastajat kuin opettajat, varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön. Käsityöohjeista voi tutkia ja opiskella tekniikoita tai ilmiöoppimisen hengessä voi nivoa kädentaitoja aikakauden yhteiskunnallisiin oloihin.

Marja Karlinin mielestä liki vuosisadan takaisella julkaisulla on annettavaa tämänkin päivän kädentaitajalle.

”Käsityön jatkumo syntyy tekniikoista ja materiaaleista: luonnonmateriaalit, villa ja puuvilla ovat yhä suosittuja ja arvostettuja, jopa ylellisiä materiaaleja”, hän sanoo.

Kirjaa selatessaan Karlin huomaa, miten tarkasti käyttötarkoitus ennen vanhaan vaikutti pukineen koristeellisuuteen. Sairaanhoitajan esiliina oli valkoinen, pelkistetty ja koristelematon, palvelijattaren essua koristivat laskokset, ja tarjoiluesiliina tehtiin värikkäästä kankaasta ja kirjottiin.

P. S. Lähes puolet suomalaisista kertoo tekevänsä käsitöitä, nikkarointia tai rakentelua vähintään muutaman kerran kuukaudessa, osoittaa Taitoliiton ja Taloustutkimuksen tuore selvitys. Suosituinta on neulominen.

Arkisivistyksen digikirjasto -hanketta rahoittaa Suomen tiedekustantajien liitto Kopiosto-korvauksilla. Se on osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa. Kuin silloin ennen -sarjassa seurataan digitoinnin etenemistä.

Teksti / Terhi Kouvo; kuvat / Kvs-säätiö ja Laura Karlin