Ajankohtaista
Viime viikkoina asiantuntijat ovat siirtäneet työnsä kotikonttoreihin. Moni joutuu muuttamaan toimintatapojaan. Jatkuvan oppimisen tarve on etätyöläisen arkea.
– Työelämän toimintamallit ovat murroksessa, ja poikkeusoloissa murros saa uusia ulottuvuuksia, sanoo yliopettaja Irja Leppisaari Centria-ammattikorkeakoulusta.
Mentorointi on tuttu ja hyväksi havaittu osaamisen kehittämisen menetelmä, mutta digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä vielä uusi asia. Leppisaaren mukaan digimentoroinnilla on paljon kehittymispontentiaalia työelämässä.
Aikuiskasvatus-tiedelehdessä julkaistussa vertaisarvioidussa artikkelissaan Leppisaari tarkastelee digimentorointia omanlaisenaan kokonaisuutena, ekosysteeminä. Tutkimus perustuu ammattikorkeakoulussa toteutettuun hankkeeseen, johon haastateltiin mentoroinnin hyödyntäjiä korkeakouluista ja yrityksistä. Artikkeli on vapaasti luettavissa verkossa.
Pikamentorointi viriää verkostoissa
Haastattelujen valossa digimentorointi näyttäytyy ketterästi muuntuvana toimintamuotona, joka yhdistää tehokkaasti erilaisia toimijoita, kuten opiskelijoita, asiantuntijoita ja organisaatioita. Se soveltuu toimintaympäristöön, jossa eletään muutoksessa ja ollaan liikkeessä jatkuvassa osaamisen kehittämisessä.
– Yhden pitkäaikaisen mentorointisuhteen sijaan digimentoroinnissa hyödynnetään yhteisöllisiä, ryhmämuotoisia ja vertaismentorointia tukevia prosesseja. Oman mentoriverkoston luominen pikamentoroinnin hengessä osaamisen vaihtoon yleistyy työelämässä, Irja Leppisaari kuvaa trendejä.
Sekä työelämään orientoituvat opiskelijat että työelämässä olevat hyötyisivät tutkijan mukaan mentoroinnin tapaisista, joustavista ja henkilökohtaisista toimintatavoista verkossa. Muutoksen vauhdittajaksi tarvitaan yhteiskehittämistä.
– Mentorointiopetusta ja sitä koskevaa tutkimusta tekevät korkeakoulut, mentoroinnin kehittäjät ja toimijat eri tahoilla ja digiyritykset voivat yhdessä luoda digimentoroinnin käytänteitä, jotka tukevat jatkuvaa osaamisen kehittämistä.
Irja Leppisaari: Digimentorointi osana työelämäläheistä jatkuvan oppimisen ekosysteemiä. Aikuiskasvatus 1/2020.
Lisää aiheesta Aikuiskasvatuksessa:
- Jenni Kantola: Miten kääntää työyhteisön konfliktit oppimiskokemukseksi työyhteisösovittelulla?
- Emilia Lampi, Katja Vähäsantanen, Johanna Rantanen: Uraohjaajien osaaminen ja haasteet työelämän murroksessa
- Mirva Heikkilä: Alanvaihto ja ammatillisen identiteetin muutos ruumiillisina tiloina ja tuntemuksina
- Tuija Koivunen, Tiina Saari: Työntekijä itsensä johtajana työelämäoppaissa
- Anu Järvensivu: Pelillistäminen ja digitaaliset pelit työelämän kehittämismenetelminä
Aikuiskasvatus-tiedelehti
- on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
- on ilmaiseksi luettavissa Journal.fi-palvelussa vuodesta 2016 lähtien
- on Vuoden Aikuiskouluttaja 2019
- tavoittaa laajan yleisön tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
- pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
- on Twitterissä ja Facebookissa.
Lisätiedot
- Terhi Kouvo, toimituspäällikkö, Aikuiskasvatus, 0400 396 437, terhi.kouvo@kvs.fi
