Ajankohtaista
Kansanvalistusseuran palkitsema hyvinvoinnin tutkija, dosentti Matti Rimpelä patistaa yhteiskuntaa toimiin. Hän haluaa palauttaa kasvatuksen julkiseen keskusteluun.
Rimpelä kritisoi lasten syrjäytymistä ehkäisevien ohjelmien toimimattomuutta ja jämähtämistä vanhentuneisiin organisaatiomalleihin.
— Esimerkiksi nuoret elävät aivan eri tavalla vaativassa yhteiskunnassa, kuin ennen. Rakenteet ja osaaminen heidän tukemiseensa tulevat kuitenkin 1900-luvulta, hän sanoo.
Kansanvalistusseuran palkinnon 2012 saanut Rimpelä on tutkinut hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä 1970-luvulta alkaen ja pitänyt esillä erityisesti poikien ja miesten tukemisen tärkeyttä.
Puheeksiottamisen taito kadonnut
Lasten ja nuorten hyvinvointi alkoi siirtyä sivuun yhteiskunnallisten haasteiden ytimestä jo 1970—1980-luvuilla.
— Usein vedotaan 1990-luvun alun lamaan ja resurssien puutteeseen, mutta molemmat selitykset ovat kansallisia joukkoharhoja.
Rimpelän mukaan ammattiauttajilta on kadonnut puheeksiottamisen taito. He keskittyvät organisaationsa ydintehtäviin, joihin kasvatus ja vanhempien tukeminen ei nykyisin enää kuulu.
Julkisessa hallinnossa puhutaan hyvinvoinnista, mutta järjestelmä, jossa toimintoja ja euroja johdetaan erillään, on Rimpelän mukaan vanhentunut. Ytimessä tulisi olla lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukeminen, ei vanhentuneiden organisaatioiden kehittäminen.
— Emme tiedä, kuinka paljon lapsiperheiden ja lasten tukemiseen Suomessa investoidaan, mutta arvioiden mukaan se on noin 10 miljardia euroa. Ongelma on, että kukaan ei systemaattisesti johda sitä.
Lapsiperheet ovat sijoitus
Välittämiskeskustelusta tulisi siirtyä osaamisen ja toiminnan keskusteluun. Jos puheissa olisi muutoksen voima, papereihin keskittyvä välittäminen olisi jo muuttunut konkreettiseksi hyvinvoinniksi, Rimpelä muistuttaa.
Valtion ja kuntien johdossa ei hyvinvoinnin tutkijan mukaan ymmärretä, että lapsiperheille, lapsille ja nuorille tarkoitetut tuet ja palvelut ovat investointeja, eivät kulutusmenoja.
Näiden investointien tuotto-odotukset jakautuvat jopa vuosikymmenien jaksoille.
Ydinkysymys on lasten ja nuorten siirtymävaiheiden tukeminen. Rimpelä muistuttaa suomalaisia myös ”koko kylä kasvattaa” -periaatteesta eli yhteisestä vastuunjakamisesta.
Kansanvalistusseuran palkinto on suomalaista nykytaidetta. Matti Rimpelälle luovutettiin Joakim Sederholmin pronssiveistos Erityinen.
Lisätietoja:
julkaisupäällikkö Annu Hattunen
040 7594532
annu.hattunen@kvs.fi
